Viikon treenit

Koiran arvoinen panta.

Viime viikon sunnuntaina päästiin hinkkailemaan nuorison avoimen puutelistaa. Vimma yllätti, että se osaakin varsin mallikaasti tehdä korjauksia ruutuun, kun tätä ihan erikseen harjoiteltiin. Ruutu on siis aika vahvalla mallilla. Kierto tai paremminkin, että kaarrokset eivät levähdä sen sijaan tarvitsee vielä paljon toistoa. Lelulla saa kyllä vauhtia, mutta samalla katoaa järki eikä Vimma nyt muistanut yhtään katsoa onko sille jätetty namia kartiolle. Juoksuseuraaminen ja liikkeestä istuminen eteni mukavasti.

Liekille harjoiteltiin ruudussa pysähtymistä lyhyeltä matkalta niin, että heitin sille lelun. Paremmin pysähdykseen toisin toimi, kun antoi vain käskyn tarpeeksi napakasti. Liekki sotki pitkästä aikaa kiertoa ja ruutua keskenään, mutta toisin virittelin sen eka väärällä sanalla. Seuraamiseen alkoi taas löytyä kontakti (osan aikaa vain, koska Liekki) ja maassakin pysyttiin minun liikkumisesta huolimatta. Selkeästi kaikkein vaikeinta on kuitenkin seisomisessa täysin paikallaan pysyminen kun itse kierrän takaa eli se vaatii vielä paljon treeniä.

Isot koirat hinkkailivat sitten nordic class -juttuja alla olevalla kuviolla. Hillan treenit jäivät aika lyhyiksi, kun se oli liian hyvä. Yhtään kertaa ei kolautelut rimoihin! Toisin vauhdikas alku aiheutti aikamoista pomppimista loppuradalle... Hillalle treeniin kuitenkin vielä juoksukäännökset. Tinjalle vaikeuksia tuotti eteen seisomaan tuleminen (jäi vinoon seisomaan) ja jälleen merkin pongaaminen tai paremminkin siitä kieltäytyminen. Tinjan kanssa saisi myös treenailla ihan perusseuraamisiakin, että perusasennot ja paikka pysyisi muistissa.

Maanantaina treenit jäivätkin olohuonetreeneiksi, kun Vimmalle iski ripuli. Toisin Vimma toipui mahataudistaan yhtä nopeasti kuin se oli iskenytkin. Toisin kuolaa Vimma valutti pitkään vielä jälkeenpäinkin.

Hilla ja Tinja eivät oikein olkkariin mahtuneet treenaamaan, mutta pääsivät nekin tekemään edessä seisomisen ja istumisen erottelua. Liekillä ja Vimmalla puolestaan olisi vaikka mitä treenattavaa, jota voisi aivan hyvin tehdä olohuoneessa. Sen sijaan valitsin opettaa molemmille tassun annon, koska kuuluuhan jokaisen koiran nyt osata antaa tassua, ja ennen kaikkea nämä kaksi eivät osaa yhtään turhia temppuja.

Koulutusmenetelmäksi oli valittu yksinkertaisesti, että nostin ensin itse tassun ja tästä palkan ja katsoin lähtevätkö nopeasti itse tarjoamaan tassun antamista. Vimma hoksasi todella nopeasti tassun antamisen ja vielä pari päivää myöhemmin tästä treenistä tarjoili tassun antoa joka käänteessä. Liekillä kesti pidempään hoksata treenin idea eikä tassun annosta tullut ihan sata prosenttisen varma. Liekin hoksaamiseen auttoi, kun vaihdoinkin tassua, jota Liekki mieluummin nosti.

Tiistaina sisätreenit jatkuivat. Vimma ja Liekki kertasivat tassunantotreenin ja harjoittelivat poispäinperuuttamista.

Keskiviikkona oli kaikkien muiden koirien paitsi Vimman jäsenkorjaus. Vimmakin toisin pääsi lopuksi rapsuteltavaksi. Yhdestäkään koirasta ei löytynyt mitään ihmeellistä. Liekki oli eniten jumissa. Tinja puolestaan oli poikkeuksellisen hyvässä kunnossa.

Perjantaina sitten päästiinkin taas tekemään pidemmät treenit. Hilla pääsi tekemään vähän tokoa; eteenmenon, ohjatun noudon, tunnarin ja lyhyeltä matkalta kaukoja. Hilla teki tosi kivasti varsinkin ohjatun ja tunnarin. Yhtään kapulan pureskelua ei tullut ja vauhdit säilyi hyvin molempiin suuntiin. Eteenmenossa Hilla-raukka juoksi lelunsa yli, joten lohdutukseksi sai vielä tehdä eteenmenon uudelleen. Kaukot tarvitsi enemmän jumppaamista, sillä ne olivat hieman ruosteessa. Tinja myös teki ohjatun ja tunnarin ja onnistui näissä hyvin. Molemmat vanhemmista koirista harjoittelivat myös rallyn merkin pongaamista, jossa Tinjalla oli hieman vaikeuksia mutta Hilla selviytyi kaikista harhautuksista huolimatta.

Vimman treeneihin kuului ohjatun noudon alkeet, jossa päästiin vahingossa harjoittelemaan korjauksiakin, kun Vimma juoksi väärälle kapulalle. Kiltisti totteli kuitenkin pysäytyskäskyä ja korjausta vaihtaa toiselle kapulalle. Kierrossa harjoiteltiin tiukkaa kiertämistä. Vimma ei tajunnut valmista lelua maassa, mutta heittämällä tai pitämällä lelun kädessä kiertokin onnistui tiukkaan. Seuraaminen on päässyt vähän elämään, joten siinä riittäisi paljon vielä töitä samoin kuin siinä, että Vimma osaisi suhtautua rauhallisesti kapulan heittämiseen.

Liekki osasi hienosti kiertää matalaa kartiota. Tällä kertaa se ei myöskään varastellut kapulalle ennen aikojaan. Maassakin Liekki pysyi nätisti ja tätä vielä vahvistettiin erikseen. Liekki ei tykännyt oikein rallytelineistä rakennetusta peruutuskujasta varsinkaan sen jälkeen kun oli pari kertaa niihin peruuttanut, mutta suostui kuitenkin peruuttamaan jonkin matkaa suoraan niiden välistä. Seisomista ja siinä pysymistä treenattiin erikseen sekä tönimällä että hihnasta vetämällä. Pientä edistymistä tässäkin, mutta Liekin tassut on aika kepeät vähän joka paikassa.

Lauantaina oli jälkitreenien vuoro. Jokainen koira toisin pääsi metsässä treenaamaan tottelevaisuutta jälkien vanhenemista odotellessa.

Vimman jälki oli 500 metriä pitkä ja vanheni tunnin. Jäljellä oli myös kolme tien ylitystä. Jäljen alussa oli reilun 10 metrin mittainen jana, mutta Vimma yritti sinkoilla niin kovasti vinoon, että käveltiin jana yhdessä lyhyellä narulla. Jäljen Vimma suoritti oikein hyvin eikä teiden ylityksessä ollut mitään ongelmaa. Vimma löysi jäljeltä viisi keppiä. Parilla Vimma meinasi unohtaa mennä maahan vaan pysähtyi vaan keppien eteen seisomaan. Toiseksi viimeinen jäänyt keppi löydettiin ihan sillä, että päästin Vimman irti ja käveltiin vaan takaisinpäin. Vimma ilmaisi löytämättä jääneen kepin ilman apuja.

Hillan jälki oli myös 500 metriä pitkä ja vanheni noin 1,5h. Jäljellä oli myös noin 20 metriä pitkä jana, jonka päähän olin jättänyt ensimmäisen kepin. Hilla teki janan tosi hienosti ja ilmaisi kepinkin, mutta Hillalla meni ihan pasmat sekaisin, kun ensimmäinen keppi olikin janalla. Minulla oli sheltit mukana tekemässä harhajälkiä, kun kävelin Hillan jäljen ja ne eivät todellekaan kävelleet samaa reittiä minun kanssani. Hilla yritti osan jäljestä kulkea shelttien kulkemaa reittiä, oikaisi jossain vaiheessa puolesta välistä loppuun. Kaikki kepit Hilla kuitenkin löysi, vaikka aika monesti jouduinkin palauttamaan HIllan takaisin oikealle jäljelle. Yksi keppi löytyi vielä Hillan jäljestäessä jälkeä väärään suuntaan...

Liekille LUVA!

Viime viikon lauantaina Liekki kävi agilitykisoissa juoksemassa kaksi rataa. Liekki antaa vahvat suositukset Racinelin pehmeille pihvitikkupaloille ja suositukset myös Hurtan verkkomyynnille, jotka olivat pakanneet namipussit lahjakorteilla tilattujen ruokien lisäksi. Huono omistaja oli unohtanut ottaa Naturista pakkasesta sulamaan, joten kaapista joutui nappaamaan jotain nameja mukaan, mutta pihvitikkupalat kelpasivat Liekille erinomaisesti. Pitää ehkä ostaa lisää Liekin kisaherkuiksi, jos niillä saa näin hyvää tulosta aikaiseksi kuin miten näissä kisoissa tuli.

Nyt meni Liekin osalta kaikki nappiin. Saatiin rauhassa ennen suoritusta lämpätä kontaktiesteillä ja pujottelussa ulkokentällä. Odotukset kisaradalle tapahtuivat “karsinoissa”, joten kukaan idiootti ei päässyt haukuttamaan koiraansa Liekin naamalla. Ja agilityradan aloitus oli seinän puolella, jossa ei ollut lainkaan yleisöä. Ja Liekki meni radan iloisesti ja arkailematta läpi lopputuloksena nolla, ensimmäinen LUVA<3 ja toinen sija. Aika ei ollut kummoinen (radalla oli yksi varsin pitkä lenkki ja Liekillä meni aikaa saada keinu alas), mutta selkeästi ihanneajan alle.

Hyppäriradan Liekki suoritti yhtä iloisesti, mutta oli turhankin oma itsensä, kun irtoili taas turhan hyvin esteille minun ohjauksista välittämättä. Heti alkuun Liekki syöksyi putkeen minun kääntävästä valssista huolimatta ja toisena kerkisi kahden putken sarjasta syöksyä pitkälle minun edelle ja hypätä kaukana edessä olleen ylimääräisen esteen. Mutta kepit olivat tosi hienot Liekillä eikä tarvinnut yhtään varmistella.

Keväällä olin varma, että en enää kisaisi Liekin kanssa, koska kisatilanteet ovat Liekille ahdistavia ja pelottavia. Mutta Liekki osoitti, että me pystymme tähän, vaikka runsaasti vielä takapakkia on varmasti vielä odotettavissa. Ei auta kuin edetä askel kerrallaan ja uskoa Liekkiin.

Viikko 37

Maanantaina bordercolliet kävivät taas treenaamassa esineruutua. Harjoitus oli varsin samanlainen kuin edelliselläkin kerralla, mutta nyt esineitä oli neljä niin, että kapeita kujia oli kuitenkin kolme ja keskimmäisellä kujalla oli kaksi esinettä. Myös Vimma pääsi noutamaan ihan esineitä ja kaikki esineet olivat valmiina paikallaan.

Hilla sai noutaa taas kaikki esineet ennen palkkausta, mutta ihan kivasti se työskenteli. Ensimmäisen esineen se meinasi ilmaista maahan menemällä, aika erikoinen aivopieru Hillalta. Ja keskikaistaleella Hilla vaihoi takaesineen etuesineeseen. Ei ollut enimmäinen kerta Hillalta kun se vaihtaa ruudussa esineitä, mutta näyttäisi enemmän olevan sitä, että nostaa viimeisimmän löytämänsä eikä niinkään vaihda kivempaan esineeseen.

Vimma työskenteli todella hyvin. Oli vauhdikas ja teki sitkeästi töitä. Yhtään ei tarvinnut auttaa. Hieman olin huonosti suunnitellut alueiden sijainnit, sillä kaksi viimeistä aluetta oli liian lähekkäin ja kokematon Vimma seilasi näiden alueiden välillä. Mutta yksikään esine ei jäänyt metsään ja Vimma palautti kaikki tosi hienosti ja korrektisti. Näki miten Vimma nautti esineiden etsimisestä metsästä.

Torstaina käytiin ryhmätreeneissä. Hirveästi ei ollut motivaatiota treenata, joten mitään ei saatu aikaisiksikaan. Liekki kävi syömässä muutaman herkun kentällä. Enempään se ei pystynytkään, kun taas jännitti vieraita koiria. Tinja harjoitteli vähän rally-tokoa ja oli tässä innokas ja varsin pätevä.

Vimma ehkä sai enemmän aikaiseksi. Se oli pätevänä paikkisrivissä muiden pentujen kanssa. Ryhdikkäästi osasi suurimman osan aikaa katsoa eteenpäin, mutta selkeästi kyllästyi paikallaan makoiluun, kun perusasentoihin nousut eivät olleet ihan normaalin lennokkaita. Eli siinä vielä riittää treenaamista. Alkaa Vimmastakin huomata, että teini-ikä iskee, kun kontakti ei pysy ihan 100 %:sti enää aina, mutta ongelma ei ole niin paha, kuin tämän ikäiseltä koiralta voisi olettaa. Ikäisekseen Vimma osaa keskittyä työskentelyyn edelleen poikkeuksellisen hyvvin.

Viikko 38

Perjantaina aloitettiin treenit uudelleen viikon tauon jälkeen. Isojen koirien treeniohjelmistossa oli alla oleva rallyrata. Molemmille osoittautui sivuaskel koiraan kohti heti hypyn jälkeen vaikeaksi, mutta molemmat myös petrasi heti ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen eivätkä tehneet toisessakaan sivuaskeleessa virhettä. Hillalle hyppy taas tuotti vaikeuksia, jos sen otti yhdessä seuraamisen kanssa, jolloin Hilla tahtoi aina palata turhan aikaisin seuraamana ja samalla rapsautti rimaa. Tinjalla oli taas liikaa virtaa, mutta teki ihan kohtuullisesti. Toisin ei meinannut millään suostua katsomaan merkkiä (piti vaan kontaktia) virittelystä eikä siten tiennytkään ekalla lähetyksellä missä merkki on.

Liekki ei päässyt tekemään mitään ihmeellisyyksiä, kun sen vuorolla oli kerinnyt tulla jo aika pimeää. Liekki teki pienen pätkän radan alusta ja lisäksi vähän treenaili jääväerottelua. Vimman kanssa panostettiin jäävien harjoitteluun sekä kaukoihin, jossa on lähdetty harjoittelemaan kaikkia vaihtoja.

Lauantaina treenattiin taas hiekkakentällä. Nuorisolle oli ohjelmistossa tokon avoimen luokan yksilöliikkeiden läpikäynti. Siis myös Vimmakin pääsi tekemään. Liekki oli selkeästi aika ruosteessa, mutta suurimman osan liikkeistä kuitenkin teki ihan ok. Erityisen tyytyväinen täytyy olla merkin kiertoon ja ruutuun, jotka molemmat Liekki teki todella reippaasti eikä kummankaan pongaamisessa ollut mitään ongelmaa. Tallasin vahingossa seuraamisen aikana Liekin varpaalle, jonka seurauksena(?) Liekki arkoili epäloogisesti sitä, että palasin takaisin Liekin sivulle Liekin makoillessa. Pienen tauoan jälkeen kuitenkin katosi tämäkin ongelma.

Vimma ei ollut täydellinen, mutta suoritti silti paremmin kuin Liekki. Kuitenkin käytännössä kaksi liikettä meni “nollille”; liikkeestä seisominen, jossa Vimma istui (kuitenkin hyvä, ettei valinnut vahvinta jäävää maahanmenoa) ja ruutu, joka oli tosi haastava nuorelle koiralle (jäävien/luoksetulon merkin parin metrin päässä ruudusta, ja tätä linjaa tehtiin useampaan kertaan ennen ruutua lähettämistä). Vimma toisin hoksasi ruudunkin tosi nopeasti ja uusittuna liikkeestä seisominenkin sujui. Kokonaisuutena kuitenkin hyvä treeni, sillä saatiin paljon treenattavaa listalle. Nyt tietää mitä tehdä kummankin kanssa.

Liekin treenilista

- Seuraamiseen kontakti takaisin...

- Jääväerottelu. Seisomisessa liikkuu, kun menen taakse. Jääväasennot myös vinoja.

- Luoksetulon jätössä nousee istumaan, kun kävelen pois (ei ollut eka kerta).

- Ruudussa seisomiskäskyn totteleminen.

- Noudossa karkaa jo heitolla, joten malttia noutoihin. Perusasento paremmaksi, kun palauttaa kapulan.

- Maassa pysyminen, kun palaan takaisin sivulle.

Vimman treenilista

- Seuraamisessa peruutuksen suoruus joka asekeella sekä juoksupätkät, joissa Vimma tahtoo turhan paljon riehaantua varsinkin käännöksissä.

- Eteenistumisissa (kaikissa, joissa tämä on osana) Vimma tulee pikkasen turhan oikealle ja ennakoi perusasentoon siirtymistä.

- Jääväerottelu ja istuminen nopeammaksi.

- Ruudun korjausten harjoittelu. Maahanmeno ripeämmäksi (nyt tekee kaukotekniikalla).

- Kierrossa tahtoo toisen puolen kaari levähtää.

- Noudossa malttia heittoihin. Vimman etutassut liikkuu herkästi heiton aikana. Nostot ovat myös vähän huolimattomia ja Vimma tahtoo tehdä yhden kapulan pyörityksen palautuksessa.

- Kaukojen eka istuminen lennokkaaksi. Samoin maasta perusasentoon nousemiset.

Isot koirat treenasivat rallyä. Tällä kertaa treenattiin edellispäivän pohjalta alla olevaa rataa. Molemmat onnistuivat aika kivasti. Molemmille puolenvaihto edessä liikkeestä tehtynä tahtoo olla haastava, mutta vähän eri syistä. Hilla ei tahdo aina uskaltaa mennä minun edestä, kun liikun ja Tinja puolestaan on niin hidas vaihtamaan puolta, että sen kanssa on välillä pakko pysähtyä. Tinja toisin erottelee käskyt paremmin kuin Hilla. Tinjalla oli myös taas ongelmia merkin pongaamisen kanssa eikä taaskaan meinannut suostua virittelyssä katsomaan merkkiä.

Hillan terveydentilasta

Tietooni on tullut, että joku/jotkut levittelevät valheellista tietoa, että harrastaisin ja kisaisin kipeän koiran kanssa. Ortobedi Jarmo Rintasalo (Evidensia Seinäjoki) tutki Hillan 19.9.2019 eikä mitään harrastamista ja kisaamista estävää vikaa löytynyt. Alla eläinlääkärin todistus asiasta:

Hillalta on toukokuussa 2018 diagnosoitu takaristisiteen repeämä oikeasta polvesta. Polvea ei ole kirurgisesti korjattu, koska ortopedi Jarmo Rintasalon mielipide asiasta silloin oli, että konservatiivinen hoito (eli lepo) olisi lopputulokseltaan todennäköisesti parempi kuin leikkaaminen. Hoito-ohjeet toukokuulta 2018 todisteena tästä alla. Hilla toipui erinomaisesti vammastaan eikä sitten kesän 2018 jälkeen Hilla ei ole ontunut askeltakaan.

Jatkossa toivoisin, että huolenaiheet koirieni terveydestä osoitettaisiin suoraan minulle. Aina ei kaikkea voi huomata, kun on itse "liian lähellä" koiria. Koska näin ei ole tapahtunut, en voi päätellä kuin, että Hillan terveydentilasta huolissaan olleet eivät ole olleet täysin vilpittömästi liikenteessä. On surullista miten ilkeää ja pahansuopaa joukkoa koiraharrastajiin kuulukaan. :( Tilaisuuksia olisi kyllä ollut, sillä Hilla on kisannut vuoden aikana ahkerasti ilman, että yksikään katsoja/kanssakisaaja/tuomari tai kukaan muukaan olisi tullut huomauttamaan Hillan liikkumisesta tai koesuorituksia olisi keskeytetty. Hilla on myös loukkaantumisen jälkeen päässyt läpi neljästä(!) SM-kisoissa suoritetusta eläinlääkäritarkista.

Hillan peitsaaminen seuraamisessa ja huono hyppytekniikka ei ole merkkejä, että koira on kipeä! Nämä on valitettavasti opittuja taitoja ja Hilla on toteuttanut molempia koko ikänsä.

Voin sanoa, että nämä p*skapuheet kuultuani on mieli ollut aika maassa koko viikon ja murehtinut vaan olenko itse niin sokea omalle koiralle, että en näe siinä kipua ja miksi kukaan ei ole tullut puhumaan suoraan minulle. Viikkoon en ole treenannut yhdenkään koiran kanssa (paitsi Vimman kanssa hieman kaukoja olkkarissa) ja Hillan viime viikon agilitykisojen osallistumisen peruin varmuuden vuoksi ennen kuin tilanteeseen saataisiin selvyys.

Shelttien rallymestaruus

Tämä viikko on pitkälti laiskoteltu eikä hirveästi treenejä ole tehty. Tiistaina bordercolliet kävivät kuitenkin treenaamassa esineruutuja ja siinä sivussa kaikki koirat harjoittelivat rally-tokon tekniikkajuttuja. Esineruutua varten tein kolme erittäin kapeaa kujaa, joiden päässä oli esineet. Hillan harjoituksen teemana oli palkaton työskentely eli Hilla sai palkan vastan kolmannen ja viimeisen löytyneen esineen jälkeen. Hilla työskenteli todella kivasti eikä esineiden löytymiseen mennyt kovinkaan pitkään. Toisen esineen kohdalla Hilla eteni hieman hitaasti, mutta todennäköisesti syynä oli se, että Hilla joutui heti alussa tallotun alueen ulkopuolelle, kun lähti kiertämään puuta. Kolmannella esineellä Hilla liikkui taas reippaammin.

Vimmalle oli tarkoituksella laitettu helppoja esineitä (omia leluja, jotka vähäisemmällä käytöllä) kujien päähän. Näytin vain ensimmäisen esineen viennin ja muut olivat valmiina kujan päässä. Hienosti Vimma työskenteli ja kaikki esineet nousivat todella hienosti ja hyvin malttoi kaikki palauttaa minulle saakka varsinaista palkkapalloa vastaan. Valmiiksi viedyillekin esineille Vimma eteni reippaasti eikä yrittänytkään jäädä eteen pyörimään, vaikka esineet olivat varsin syvällä metsässä.

Perjantaina Liekkiä varten tehtiin viimeistelyt 11.5.2019 Nokian voittaja-radalla. Liekki tuntui todella kivalta ja teki innokkaasti töitä. Muutama pikku ongelmakin ilmeni, kun Liekki ei ihan malttanut seistä paikallaan kun kiersin ympäri ja maahanmeno oikealla oli haastavaa. Vimma teki hyvin samankaltaisia virheitä kuin Liekkikin. Niillä on aika samanlainen ajatuksen juoksu, mutta jonkinlaista koulutusheikkouksia on myös havaittavissa... :P Isot koirat kai meni ihan ok, kun mitään muistijälkeä ei niistä ole jäänyt. Paitsi Hillan kanssa taidettiin hinkata aika monta toistoa hyppyä, että se ei rapsauttaisi aina rimaa hypätessään.

Lauantaina kisattiin shetlanninlammaskoirien rally-tokomestaruudesta. Liekki oli ilmoitettu ensimmäiseen voittaja-luokan kisaansa eikä idea todellakaan tuntunut laisinkaan hyvältä kisapaikalla. Liekki lähti luokkansa toisena, joten lämmittelin sen hyvissä ajoin ja katsoin millä mielellä se oli tulossa tekemään. Liekistä, kun ei koskaan tiedä aikooko se tehdä yhtään mitään.

Liekki VOI 100p 2.sija ja rotumestaruuden 2.sija

Liekin meno ei ollut mitenkään hohdokasta ja hieman jouduin himmailemaan, että sain Liekin varmasti tekemään kaiken. Kuitenkin suhteutettuna siihen, että kyseessä oli Liekki, niin varsin kivasti Liekki teki, kun suostui kaikkeen, vaikka hieman ahdistikin. Eikä tullut mitään sellaisia virheitä mitä ei olisi ollut treeneissäkin hankalaa (maahanmeno oikealla puolen). Peruutuskin onnistui erinomaisesti, mutta sitä ollaankin harjoiteltu paljon. Lähtökyltti oli hieman jännittävä, kun se oli todella lähellä kehänauhoja enkä yhtään uskaltanut temputtaa Liekkiä ennen lähtöä ettei sinkoa kehänauhojen yli. Omasta mielestäni jouduin paikoitellen käyttämään aika paljonkin vartaloapuja, mutta niistä ei sakotettu eli yllättäen Liekki teki ensimmäisellä voittaja-radaltaan täydet pisteet. En olisi ikinä uskonut, että Liekin kanssa tuollainen olisi mahdollista; olin ihan varma, että hylkyä tulee.

Tuomarin kommentti: “Hieno rauhallinen rata.”

Tinja MES 95p rotumestaruuden 2.sija

Onhan se kiva, että Tinjalla on hirmuisen kivaa radalla, mutta liika on liikaa... Nyt Tinja sai -1p kontrollivirheen spiraalista, koska pomppi metrin korkeuteen... Jos olisi edes sen jättänyt tekemättä, niin oltaisiin voitettu... Toisin Tinja olisi voinut jättää myös menemättä maahan istumiskäskyllä myös, ettei olisi tarvinnut uusia Tinjan hyvin osaamaa liikettä... 2. kyltillä myös -1p tvä, koska Tinja ei meinannut ensin vaihtaa puolta ollenkaan. Tinjan kisakirja on näyttänyt viime aikoina masentavalta enkä vaan saa Tinjan menoa sujumaan.

Tuomarin kommentti: “Hyvä, sujuva rata.”

Hilla MES 97p 1.sija

Hillan ainoa virhe oli yksi uusiminen oikean puolen pyörahdyksessä, jossa Hilla teki oudon kieltäytymisen pyörähdykseen. Kylttiväli oli tässä aika lyhyt eli olisiko tehtävät tullut Hillan mielestä liian nopeasti? Mutta muuten Hilla meni kerrankin oikeasti todella kivasti. Ainoastaan voisi sanoa pienestä erkaantumisesta ulospäin suuntautuvista juoksikäännöksistä.

Tuomarin kommentti: “Aivan upea rata.”

Vimma teki kisojen lomassa kaksi treenisettiä. Todella hyvin keskittyi ja käytiin lähes kaikki alokasluokan liikkeitä läpi sekä ruutua ja kiertoa myös. Vimma osasi myös hienosti odotella paikallaan Liekin palkintojen jaon ajan, vaikkakin maan haistelusta sai välillä huomauttaa. Ei kuitenkaan yrittänyt lähteä vieraiden ihmisten tai koirien luokse.

Sunnuntaina raahauduttiin hiekkakentälle treenaamaan. Jotta itse pääsisin mahdollisimman helpolla, kaikki koirat saivat tehdä saman harjoituksen eli kierto-ruutuerottelua. Ensin tehtiin kierto ja sitten ruutu samasta lähetyspisteestä, mutta tehtävät olivat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Liekki yllättäen onnistui tässä erottelussa, vaikkakin pysähtyi käskystä ruudussa varsin huonosti. Vimmaa hämmensi kiertoon asetetut kapulaohjurit, mutta varsinaisesti ruudun ja kierron erottelussa ei ollut mitään ongelmaa. Tinjaa hämmensi sama asia vielä enemmän... Hilla sentään osasi tehdä molemmat tehtävät ilman mitään ongelmia.

Liekki ja Vimma pääsivät aloittamaan myös mestariluokan liikkeiden opettelua, kun alettiin harjoitella puolenvaihtoa edessä. Toisin aika pian tuli selväksi, että Liekki tarvitsisi vielä paljon vahvistusta oikean puolen perusasentoon, että sisäänpäinkäännökset onnistuisivat paremmin. Hilla ja Tinja harjoittelivat tokoseuraamista, että edes jotenkin seuraaminen pysyisi niilläkin kasassa. Hillan kanssa myös vahvistettiin jääviä liikkeitä, kun ne on ollut Hillan osalta hieman laiskoja ja puolihuolimattomasti tehtyjä. 

Paimennusta ja muuta treeniä

Tiistaina Vimma kävi toisen kerran kokeilemassa paimennusta. Parissa kuukaudessa oli tapahtunut aivan huima kehitys! Aluksi Vimma keskittyi vain kakan syömiseen, mutta hoksattuaan, että aitauksessa on myös lampaita, niin ei mennyt enää nokka maahan. Hyvin Vimma osoitti, että kyllä siellä paimenkoira sisällä asuu. Vimma olisi halunnut vaan pitää lampaat paikallaan ja hirveä kiire ja hätä tuli pysäyttää lampaat, jos ne liikkuivat. Harjoiteltiin tasapainoon hakemista sekä lampaiden ajoa, mutta Vimma ei ollut ihan koko aikaa yhtä mieltä siitä mitä tehdään ja lampaiden takana kulkeminen oli Vimmalle varsin haastavaa, kun se olisi vaan halunnut mennä eteen pysäyttää lampaat. Paikoitellen oli nähtävissä, että Vimmasta mua ei tarvita tähän hommaan yhtään, kun hän voi ihan yksin huvitella paimennuksella. Varsin kiihkeältä paimenen alulta Vimma vaikuttaa. Yhtään ei tälläkään kertaa lampaat jännittäneet tai pelottaneet. Turhautumisvinkunaa tuli kyllä, kun Vimman mielestä tyhmä liina esti ryntäilyn lampaiden perään.

Keskiviikkona bordercolliet kävivät treenaamassa jälkeä. Molempien jälki oli 400 metriä pitkä ja vanheni 1,5 tuntia. Vimman jäljen aloitus oli tallottu ihan tien viereen ja tien myötäisesti, ja Vimma sai poimia jäljen tieltä. Hyvin poimi jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Jäljellä oli kolme kulmaa. Vimman jäljestys näytti koko ajan todella hyvältä ja kulmatkin selvisi ilman mitään ongelmia. Kuitenkin vain 4/6 kepistä löytyi. Toisin Vimma teki ilmaisun sellaiseen kohtaa jälkeä missä hyvinkin olisi voinut olla keppi, mutta en löytänyt sitä pimeässä ja kun kysyin Vimmalta, että näyttää sen kepin, niin Vimma jatkoi vaan matkaa jäljellä. Ensimmäinen jäänyt keppi käytiin erikseen poimimassa jäljen alusta ja Vimma ilmaisi tämän ilman erillisiä käskyjä ja tai kehoituksia etsiä keppiä.

Hillalla oli vaan muutaman metrin mittainen jana jäljen alussa. Hilla pyyhälsikin jäljen yli. Aika varmasti sen takia, että näin lyhyitä janoja ei olla tehty aikoihin, joten Hillalla tuskin oli nenä ihan auki, kun oletti jäljen alkavan syvemmältä metsästä. Käskin Hillan palata ja paluumatkalla Hilla poimikin jäljen hyvin, mutta sitkeästi yritti takajäljelle. Sai ihan tosissaan komentaa vaihtamaan suuntaa. Jäljellä oli ainakin kaksi varmaa harhaa, mutta niihin Hilla ei reagoinut mitenkään. Haasteina jäljellä oli pätkä aivan tien piennarta kulkeminen, josta Hilla ilmaisi kaksi keppiä, sekä piikki, jossa Hilla pyöri aika tavalla ja lopulta oikaisi. Hilla löysi neljä keppiä. Kaksi peräkkäistä keppiä jäi ennen piikkiä ja sen jälkeen. Toisen näistä poimin itse, kun muistin mihin olin sen jättänyt. Muuten pimeässä en olisi sitä löytänytkään.

Torstaina käytiin ryhmätreeneissä. Olin päättänyt etukäteen selviytyä kahdessa tunnissa, mutta kolme tuntia meni... Pahusten bordercollieiden kanssa sai taas vääntää ja hinkata.

Hilla ja Tinja harjoittelevat nordic class -juttuja. Isommaksi opetusprojektiksi on valittu sivuaskel koiraanpäin ja erityisesti tämä oikealla seuraten. Varsinkin Hillalle tämä on todella vaikeaa, kun yhtään askelta ei saa ottaa taakse vaan ainoa liikesuunta saa olla suoraan sivulle. Tinja tajuaa tämän paremmin, koska ei halua jäädä alle. Yllättävän nopeasti kuitenkin Hillakin edistyi ja päästiin harjoittelemaan jo vähän vaikeammin sivuaskelta, kun kiihdytettiin ensin koiria vauhdikkailla liikkeillä ja heti perään tehtiin sivuaskel koiraan päin. Tinja ei paljoa treeniä tarvinnut, koska sillä on taas turbovaihe menossa eli kaikki menee superhyvin. Hillan kanssa hinkattiin ikuisuus puolenvaihdon edessä ja ohjaajan ympäri kiertämisen erottelua.

Liekin kanssa keskityttiin hyvän mielentilan säilyttämiseen, mutta ohessa treenattiin rallyjuttuja. Liekillä oli varsin haastavaa, sillä se pelkäsi aika paljon muita kentällä olleita koiria. Liekki oli paikkiksessa muiden kanssa ja tein itse tyhmästi kävelemällä liian kauaksi, jonka seurauksena Liekki kerkisi pelästyä epänormaalisti liikkuvaa toisen koiran omistajaa. :( Kuitenkin sen verran onnistuttiin treeneissä, että onnistuin Liekin palauttamaan kohtuulliseen mielentilaan, jossa se suostui tekemään kohtuullisesti liikkeitä.

Vimma pääsi kuluttamaan aivonystyröitään, kun se pääsi treenaamaan kierto- ja ruutuerottelua. Nämä tehtävät oli toisiinsa nähden 90 asteen kulmassa ja ensin laitoin Vimman useamman kerran tekemään kiertoa ja sitten käännyin paikallani lähettämään Vimmaa ruutuun. Tämä oli Vimmalle tosi vaikeaa ja se olisi vaan halunnut lähteä kiertokartiolle. Vaati ruudun näyttämisen ennen kuin onnistui, mutta sen jälkeen Vimma sai ideasti kiinni ja teki molempia liikkeitä sujuvammin. Ruutu sujuu muuten Vimmalta tosi hyvin eikä tarvitse mitään kohdetta löytääkseen ruutuun.

Varsinaisen hinkkauksen kohteena oli kuitenkin luoksetulo ja siinä eteenistuminen. Vimman pehmeämpi puoli taas esiin, kun spontaanisti komensin sitä kovempaa, kun pikkupossu päätti juosta suoraan (ja varsin kipeästi) päin lelua tavoitallekseen ilman mitään vapautuksia. Vimma otti nokkiinsa kovasta koventamisesta, kun ei ole sellaiseen tottunut eikä hetkeen suostunut tulemaan eteen istumaan. Saatiin kuitenkin tämä korjattua, vaikka toistoja se vaati. Muuten Vimma kerkisi treenailla hieman seuraamista ja liikkeestä istumista, jossa vielä saa palailla taaksepäin, että saan istumiseen paremman tekniikan.

Perjantaina treenattiin hiekkakentällä. Liekkiä varten rakennettiin 8.6.19 Kangasalan VOI-rata. Liekki menikin varsin kivasti, vaikkakin ensimmäisellä kisanomaisella ratayrityksellä Liekki oli niin innoissaan, että seuraaminen rakoili varsin pahasti. Vimmakin teki saman radan, mutta treenasi ensin seuraa-hyppy-seuraa -kuviota. Sekä Liekki että Vimma meinasivat vaihtaa seuraamispuolta, kun oikean puolen seuraamisessa kääntyi tiukemmin vasemmalle. Vähän on mennyt jossain kohtaa pieleen koulutuksessa. Hilla ja Tinja treenasivat pääasiassa sivuaskelta sisäänpäin ja otettiin sitä mukaan myös kuvitteelliselle radalle. Hilla selviytyi yllättävän hyvin, mutta Tinjalle tuli säheltämistä, kun liike olikin osana rataa.

Lauantaina oltiin taas hiekkakentällä treenaamassa. Vimmalta tuli vahingossa myös testattua sen paukkuvarmuus, kun samaan aikaan kentän toisella laidalla ammuttiin rakettejä. Ei välittänyt pätkääkään eikä edes kontakti tipahtanut hetkeksikään eli varsin hyvältä näyttää.

Liekki treenasi rallya lyhyellä ratapätkällä ja meni ihan ok. Oli ehkä turhan paljon ympäristön häiriöissä kiinni. Mutta lopussa teki varsin hienoja tokoliikkeitä luoksetulossa, noudossa ja kierrossa. Vimma treenasi samaa ratapätkää kuin Liekkikin. Vimma tarvitsi eniten treeniä istumisesta seisomaan nousemiseen sivulla ja yllättäen istu-käännös vasemmalle -istu, jossa Vimma meni jostain syystä useamman kerran maahan. Vimma kerkisi tehdä myös paljon tokojuttuja; treenata seuraamista, noutoa, luoksetuloa, kiertoa ja jopa tehdä yhden tunnarin.

Hilla ja Tinja jatkoivat treenejään siitä mihin olivat edellisenä päivänä jääneet. Lisäksi molemmat tekivät ohjatun noudon ja tunnarin, Tinja lisäksi kaukot ja luoksetulon. Hilla teki pelkästään luoksetulon loppuosaa tarkoituksena pitää sivulle tulo mielekkäänä vaikka matka olikin lyhyt. Vähän myös Hillan kanssa ihmeteltiin huonontuneita jääväliikkeitä.

Sunnuntaina taas hiekkakentällä treenaamassa. Vimma pääsi kunnolla käyttämään aivonystyröitään, kun opeteltiin täysin uusia asioita. Kiertoon otettiin käyttöön uusi tekniikka eli kapulat molemmin puolin, että kierto pysyisi tiukkana. Tämä ei ollut Vimmalle vaikeaa, mutta palaaminen kartion takaa ilman apuja osoittautuikin Vimmalle todella vaikeaksi. Eteenmenoissa lelulle ei ollut mitään vaikeaa Vimmalle ja Vimma osasi edetä myös tyhjälle samaa linjaa missä aikaisemmin oli ollut lelu. Paljon kuitenkin pitää muistaa vaihtaa suuntaa, sillä Vimman on selkeästi vaikea luopua aikaisemmasta suunnasta. Kolmantena uutena asiana sitten ohjatun alkeiden opettelu, jossa Vimma osasi varsin hyvin lähteä käsimerkillä lähteä hakemaan kapulaa oikeasta suunnasta.

Liekkikin pääsi ensimmäistä kertaa opettelemaan ohjattua, mutta sille ohjattu oli paljon vaikeampi tajuta kuin Vimmalle. Vaikka olin näyttänyt kapulan sijainnin, niin silti Liekki kävi etsimässä kaukaa edestä kapulaa, kun ainahan kapula on ollut siellä minne nokka näyttää. Hyvin kuitenkin Liekkikin lähti eri suuntiin ja palkkailin myös ne kerrat, kun Liekki kävi ilman lupia hakemassa kapulan, kun se oli varsin positiivinen ilmiö. Liekin kanssa harjoiteltiin myös sivuaskelia molemmissa seuraamisissa; varsinkin oikealla puolen nämä oli haastavia ja selvästi pitäisi myös perusasennon kanssa tehdä töitä.

Hilla ja Tinja tekivät omia rallykertauksiaan, ilman kylttejä tällä kertaa. Hilla myös hieman treenaili tokoakin, jossa Hilla harjoitteli tiukkaa kiertoa, luoksetuloa lyhyeltä matkalta sekä Hilla myös teki yhden eteenmenon lelulle.

Nordic class -koulutus

Viime viikon sunnuntaina oli nordic class-koulutus Tampereella. Harjoituksissa oli kaksi rataa, joista kumpikaan ei mennyt kovinkaan lahjakkaasti Hillan kanssa eikä edes Tinjan kanssa, joka sai tehdä toisen radan, jotta tuomari pääsi harjoittelemaan kentän laidasta arviointia. (Olin ehkä hieman loukkaantunut, että Tinja ei olekaan täysimääräinen joukkueen jäsen...) Arvostelu on osissa paikkaa niin tiukkaa, että ihmettelen suuresti, jos tulee yhtään hyväksyttyä tulosta Hillalle pohjoismaiden mestaruuksissa. :( En kuitenkaan halua antaa myönnytyksiä siinä, että lähtisin hirveästi auttamaan koiria tai tappamaan niiden intoa. Molemmat on iloisia, yhteistyöhaluisia, vilkkaita ja nopeita liikkeissään, joten myös niitä kalliita pikkuvirheitäkin tulee helposti.

- Jäävissä liikkeissä, joissa kierretään koiran ympäri, tulee pysähtyä lopussa koiran sivulle, vaikka alussa ei olisikaan pysähdystä.

- Yhdenkin askeleen tassuttelu on -3p

- Sivuaskelissa koiran on liikuttava suoraan sivulle; taakse siirtyminen on virhe.

- Esimerkiksi peruutus, askeleet taaksepäin jne. Katsotaan sisältävän kolme osaa ja arvostellaan erikseen: esimerkiksi koiran ollessa vino peruutuksessa, voi se saada 3 x -1p vino.

- Käännöksissä sallitaan 1/2 metrin halkaisija eli ei tarvitse kääntyä paikallaan.
- Tuplasaksalaisen käännösten välissä tulee olla kaksi askelta, ei enempää eikä vähempää.