keskiviikko 28. elokuuta 2019

Agility-SM

Kuva: Kuvauksellista / Mikko Marttinen

Matka agilityn SM-kisoihin alkoi meidän osalta jo torstaina. Hilla kävi vielä muistelemassa mitä ne kontaktiesteet taas olivatkaan. Samalla myös Liekki ja Vimma kävivät treenaamassa agilityä. Perjantaina mentiin uudestaan kentälle treenaamaan agiltyä lähinnä siis Liekin ja Vimman kanssa, mutta myös Hilla ja Tinja saivat tehdä hieman, jotta saatiin nättejä kuvia. Tinja oli maailman onnellisin mummo-koira, kun se sai pitkästä aikaa kiihdytellä agilityesteillä.

Liekki ja Vimma tekivät helpohkoa estekuviota, johon kuului hyppyjä ja putkia, mutta myös keinu. Keinu onkin ainoa kontaktieste, jonka Vimma osaa melkein. Yhtään Vimmaa ei jännitä keinun tekeminen, mutta vielä on opettelemista, että Vimma kuitenkin malttaa juosta ihan päähän saakka. Vimma, Liekki ja Tinja pääsivät myös treenaamaan tokoa, mutta nämä treenit jäivät valitettavan lyhyeksi, kun välillä piti viedä Hillakin kisoihin.

Kuva: Kuvauksellista / Mikko Marttinen
Perjantain agilityurakka alkoi agilityradalla. Alussa oli vaikea keppivienti, mutta Hilla selvitti tämän oikein hyvin. Sitten pystyikin juoksemaan helpon putken ohi... Ehkä pitäisi keskittyä tasaisesti radalla eikä vain niihin vaikeisiin kohtiin. Hilla päättä A-putki -erottelussa myös juosta putkeen kerta sellaista oli aikaisemmin radalta haluttu. Yleensä Hillalla ei ole mitään vaikeuksia erotella kontakteja ja putkia varsinkaan, kun A:lle vienti ei ollut mitenkään paha. Loppurata meni sujuvasti läpi lukuun ottamatta okserin riman tiputusta.

Hyppäri oli kuvioiltaan paljon helpompi kuin agilityrata vaikka olikin saman tuomarin käsialaa. Hillakin juoksi radan puhtaasti läpi lukuunottamatta jälleen kerran okserin riman tiputtamista eli Hillan tulos hyppäriltä oli 5.

Meillä oli hyvä onni perjantaina sään osalta, sillä ensimmäinen rata päästiin menemään puolipilvisessä säässä ja toinen rata pienessä tihkusateessa. Ratojen välissä vettä tuli aivan kaatamalla ja myyntialue lainehti vedestä.

Kuva: Kuvauksellista / Mikko Marttinen
Lauantaina oli varsinainen SM-kisapäivä. Hyppärirata ei ollut mitenkään ylettömän haastava, mutta muutamassa paikassa Hillalle haastava ansaestepaikka. Estevälit näyttivät jotenkin normaalia pitemmiltä. Hilla pääsikin monessa paikkaa etenemään pitkillä väleillä niin kovaa, että jäin useammankin kerran hieman jälkeen, pahiten loppusuoralla. Pari volttia Hilla kerkisi tämän vuoksi heittää radalla eli olisi voinut käskyttää ajoissa, kun Hilla kuitenkin hakee esteet sanallisilla käskyillä... Pari rimaa tuli alas, taas okseri ja muurin palikka. Hillan lopullinen tulos oli hylkäys, koska Hilla hyppäsi keppien jälkeisen hypyn väärältä puolelta. Olin kyllä ajoissa ohjaamassa, mutta Hilla olisi vaatinut todella voimakkaan pakkovalssin, että se olisi suostunut tulemaan samalle puolelle minun kanssani estettä.

Järvenpään cittarissa oli erittäin hyvää sushia.

Koiratarvikkeiden tarve ei ikinä lopu...

Tayakia iltapalaksi
Kokonaisuudessaan Hilla kuitenkin teki tosi hyviä ratoja, vaikka yhtään nolla ei tullutkaan. Hilla tuntui todella hyvältä ohjata. Hillan huono hyppytekniikkä syö aikaa ja sen takia myös joka ikisellä radalla tippui okserin rima. Hilla ei vaan liian kaukaa hypätessään pääse maksimissaan olevan okserin yli. Hillan saamiseksi lähelle olisi myös parannettavan varaa. Nyt on kuitenkin ensimmäistä kertaa agilityn SM-kisat koettu ja voidaan todeta, että Hilla on sellaisissakin elämässään käynyt. Katsotaan viititäänkö ensi vuonna lähteä.

Suunnitellusti ei päästy finaaliin, joten pystyttiin loppu lauantai-päivästä käyttämään turisteiluun. Matkustettiin metrolla itä-Helsingistä keskustaan ja käytiin koirien kanssa Suomenlinnassa. Tämä oli sekä Liekin että Vimman ensimmäinen metrolla kulkeminen, ensimmäistä kertaa Helsingin keskustassa ja ensimmäistä kertaa lautalla. Hilla ja Tinja ovat kokeneita Helsingin kulkijoita, ovathan ne aikaisemmin asuneet monta vuotta Helsingissä. Liekki osasi käyttäytyä hyvin, mutta Vimma veti hihnassa kuin viimeistä päivää, koska ihmisiä ja liikkuvia autoja. Ei Vimmaa jänskännyt yhtään liikkua missään, mutta väenpaljous kiihdytti aika paljon sosiaalista koiraa. Toisin kotimatkalla Vimmakin väsähti sen verran, että makoili metrossa yrittämättä hypätä ihan jokaisen ohikulkijan syliin. 

Sunnuntain joukkuekisoihin ei tällä kertaa päästy, sillä nordic class -koulutus sattui juuri samalle päivälle. Mieluummin ehkä olisin kuitenkin tehnyt agilityä.
















tiistai 27. elokuuta 2019

Treenit ennen viimeisiä SM:ä


Sunnuntaina Vimma kävi pitkästä aikaa treenaamassa jälkeä. Jälki oli noin 450 metriä pitkä ja vanheni tunnin. Jäljellä oli myös kolme kulmaa. Ihan suunnitelmien mukaan jäljestys ei tapahtunut, sillä oli laittanut jäljen aloitukseen reilun 5 metrin janan, mutta Vimma kääntyi kahdesti takajäljelle, enkä jaksanut tapella asiasta, joten lopulta laitoin sen vaan suoraan jäljelle. Ensimmäisessä kulmassa Vimma pongasi “mörön”, musta tästäkin selvittiin, kun menin hetkeksi lähelle tueksi. Toisessa kulmassa sitten Vimma ilmeisesti siirtyi harhajäljelle ja lähti seuraamaan vanhaa metsäkoneen uraa. Jäljestyksessä ei huomannut mitään eroa, sillä veti tasaisesti liinasta myös harhalla. Ongelmista huolimatta Vimma löysi kaikki kuusi keppiä eikä tähän edes mennyt kauaa aikaa.
  

Jäljen vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutuharjoituksia. Vimmalla on vaikeuksia irrota kauas ja se helposti jää vaan pyörimään lähelle. Se myös saattaa tehdä yhden piston kauemmas ja jos ei löydä silloin mitään, niin ei siirry enää kauemmas etsimään. Nyt päätin, että en lähde auttamaan, vaan käskytän vaan tieltä etenemään ja sillä löysi esineen. Toisen kohdalla jouduin käymään näyttämässä takarajan (Vimma odotti tiellä), mutta pari lähempänä ollutta esinettä nousi hieman paremmin.

Maanantaina treenattiin rally-tokoa ja Vimma myös tokoa. Liekki oli keksinyt, että sitä närästää, joten Liekki sai vapautuksen treeneistä. Vimma teki SM-kisojen alokasluokan rataa. Muuten meni kivasti, mutta maahan se ei oikein olisi halunnut mennä vaan olisi sitkeästi tarjonnut perusasentoa.

Tokon puolelta Vimma treenasi ruutua, jossa se on nyt keksinyt mennä suoraan maahan. Ja olen vaan pari kertaa kokeeksi pyytänyt sitä menemään seisomisesta maahan ruudussa! Vimmalle kokeiltiin myös liikkuroitu tunnari ja se meni yllättävän hyvin! Hieman on hiomista kapulan nostossa ja luovutuksessa, mutta oman etsii varmasti. Myös 650 g:n kapula nousi ongelmitta. Vimmalle käskytettiin myös häiriömaahanmenoja eikä Vimma mennyt kertaakaan lankaan! Olin ihan varma, että tästä olisi saanut keskustella, mutta Vimma keskittyi hienosti.


Isoille koirille oli alokasluokan radan pohjalle tehty nordic class -rata, johon olin valinnut muutaman vaikeamman liikkeen. Hilla keuli aika pahasti, mutta mitään isoja virheitä se ei kuitenkaan tehnyt. Tinjallakin meni turhan lujaa ja se ei ihan aina muistanut miten päin istu- ja maahan-käskyt menivät ja poispäin peruuttamiseen tuli Tinjan omia sovelluksia.





Keskiviikkona treenattiin SM-kisojen voittajarataa ihan Liekkiä varten. Liekki jopa suostui tekemään radan läpi kokonaan ja oli koko ajan iloinen. Ensimmäinen suoritus toisin tehtiin palkaten ja toinen vasta kokonaan palkatta läpi. Pieniä sipluja tuli kuitenkin paikoitellen, mutta ei kuitenkaan mitään isompaa.

Vimma teki saman radan läpi ja selviytyi varsin kivasti! Isoin ongelma oli seisomaan sivulle jääminen, jota kyllä on joskus harjoiteltu, mutta näköjään Vimmalta täysin unohtunut. Puolta vaihtavat puolenvaihdot takaa on vielä täysin treenaamatta. Myös hyppyjä näköjään pitää treenata, sillä Vimma näyttäisi haluavan mieluummin juosta yksinään kuin tulla takaisin seuraamaan. Oikealla puolen seuraaminen onnistui hienosti ja Vimma tekee sen samalla iloisella asenteella kuin vasemmankin. Vimmalle myös liikkuroitiin seuraaminen niin, että liikkuri kulki koko ajan lähellä. Tämä ei häirinnyt Vimmaa lainkaan, vaan se piti hyvin kontaktia.

Hilla jatkoi keulimistaan, mutta teki radan hyvin. Kokeilin Hillalle myös pk-A:ta, mutta kapulan kanssa Hilla ei mene A:sta yli. Ilman kapulaa Hillalla ei ole mitään ongelmaa kiivetä. Ei kuitenkaan ole kannattavaa Hillaa ilmoittaa kokeeseen, kun A ei suju, joten rotumestaruus jää.

Tinjan kanssa hinkkailtiin kaikista eniten, sillä olen päättänyt, että jatkossa isot koirat saavat selvitä omasta osuudestaan ilman minun lisäapuja. Tinja vissiin on jo tottunut, että sitä autetaan kaikessa, joten Tinjan kanssa sai keskustella monesta asiasta lähtien siitä, että seuraamisen paikka tulee pitää.



keskiviikko 21. elokuuta 2019

Rally-toko SM


Lauantaina kisattiin rally-tokon SM-kisat. Hilla ja Tinja osallistuivat mestariluokkaan ja Vimma oli mukana minun väliajan seuraneitinä. Kummatkin koirat olivat ensimmäisessä rataryhmässä mikä tarkoitti aikaista nousemista, mutta ilmottauduin kisoihin kaikista ensimmäisenä. :P Saavutus sekin.

Karsintarata ei ollut mitenkään erityisen haastava. Ainoat käytännön haasteet radalle oli haettu oikean puolen peruutuksesta ja liikkeestä istumisesta. Muuten rata oli profiililtaan tylsä perus kyläkisarata. Näin SM-tasolle toivoisi, että koiran osaamista oikeasti haastettaisiin ja haasteita radalle saa ihan alempien luokkien kylteilläkin, kun ne vain sijoittaa oikein. Nyt palkintojenjakopuheessa kehuttiin rally-tokon nostamisesta “uudelle tasolle”, mutta itse koen karsintaradan kovan tulostason johtuneen epäonnistuneesta ratasuunnittelusta. Sopivan tasoisella radalla pisteiden olisi pitänyt jakautua tasaisemmin 100-0 välille. Helpolla radalla kilpailu menee siihen, että kuka suorittaa temput nopeinten eikä se ole minusta rally-tokon tarkoitus.


Hilla MES 87p
Tuomarin kommentti: “Sujuvaa yhteistyötä. Erinomaisen vähäeleinen ohjaus.”
Hilla meni radan kivasti, vaikka yritin parhaani mukaan sabotoida sen suorituksen. Virheet tulivat liikkeestä istumisesta (-1p tvä), koska näytin jonkin turhan käsimerkin Hillalle, jota Hilla ei ymmärrä, ja istumisesta tuli hidas. Toinen -1p tvä sivuaskeleesta, koska Hilla etsi perusasento paikkaa ennen sivuaskelta. Kolmas -1p kyl tuli esteen riman hipaisusta ja -10p, koska olin ITSE ajattelemattomuuttani lähtenyt juoksemaan ennen hyppykylttiä. Siitä tuli varsin kallis oppiläksy, kun tämän virheen vuoksi finaalipaikka jäi saamatta. :´(


Tinja MES 100p 1. sija
Tuomarin kommentti: “Erinomainen suoritus. Koira tekee upealla asenteella täsmällistä työtä.”
Tinja oli ihan kakka ja raahusti suurimman osan radasta joten kuten mukana. Minä tein sitten extravarmistelut, että Tinja varmasti tekee kaiken. Peruutus oli niin huono, että siitä olisi kuulunut antaa virhepisteitä!

Ensimmäinen rataryhmä oli aloittanut aamulla klo 9 ja finaali alkoi klo 18 eli väliin jäi aika monta tuntia. Vimma-seuraneiti kultti minun kanssani aikaa kävelemällä 10 kilometrin lenkin pokemon-jahdissa ja välissä käytiin opettelemassa uimista. Vimmakin näköjään tykkäsi vesileikeistä, kun ei ollut Hillaa mukana etuilemassa kepin perään. Vielä kuitenkin pysyi jalat suurimman osan ajasta tiukasti pohjassa.


Finaalirata sisälsi enemmän haasteita ja olisi ollut kiva päästä kokeilemaan se Hillan kanssa.


Tinja MES 89p
Tuomarin kommentti: “Iloista, reipasta työskentelyä.”
Virheet: puolenvaihto jalkojen välistä -3 uusi, eteen istuminen (8) -3 uusi, puolenvaihto edessä -3 ov, peruutus poispäin säätöä -1 tvä ja istumisesta juosten mystinen -1 tvä.
Tinja oli finaaliradalla oikein loistava viretilaltaan ja kulki iloisesti koko radan läpi antaen parastaan. Minä kuitenkin sössin radan antamalla epäselviä käskytyksiä, joiden vuoksi lähti pisteitä. Tyytyväinen kuitenkin pitää olla Tinjan supersuoritukseen, koska Tinjan kanssa mikään ei ole koskaan itsestään selvää.

Nämä kisat olivat ehkä opettavaisimmat hetkeen ja mitä päälimmäisenä näistä kisoista jäi mieleen, on pettymys itseeni. Kaikki kisoissa sattuneet virheet olivat lähtöisin omasta toiminnastani, ylivarmistelusta ja poikkeavasta käskytyksestä. Ei ole sattumaa, että koirat tekivät heti kisojen jälkeen treeneissä epäonnistuneet liikkeet täydellisesti... Hilla olisi finaalipaikkansa ansainnut ja myös harmittaa, että tämä on toinen vuosi peräkkäin kun Hilla saa kympin virheen.

Ei auta kuin tarkastella omaa toimintaa ja oppia luottamaan koiriin joka tilanteessa ja olematta pelkäämättä virheitä. Hilla kuitenkin oli tokon finaalissa eli molemmille koirille jotain. Eikä ihan joka koiralla ole osallistumisoikeutta kolmeen SM-kisaan ylimässä luokassa.


perjantai 16. elokuuta 2019

Viimeiset rallytreenit


Maanantaina käytiin treenaamassa kaverin kanssa. Vimmalle liikkuroitiin ensimmäistä kertaa alokasluokan liikkeet läpi ja Vima teki ne palkatta. Palkattomuus ei vaivannut Vimmaa lainkaan ja Vimma teki aivan mielettömän hienosti kaikki liikkeet läpi. Videolle ei tullut seuraamista eikä kaukoja, mutta ne onnistuivat myös erinomaisesti. Hieman kuitenkin jäi treenattavaa. Vimma oli aika jousilla jokaisessa maasta perusasentoon nousemisessa (myös paikkiksessa), joten maassa pysymiseen pitää rakentaa vielä kestoa. Paikkamakuussa Vimma pysyi ihan rauhallisesti. Toisena treenikohteena on vielä eteen istumisen paikan treenaaminen ja siitä perusasentoon siirtyminen. Ei tässä malttaisi odottaa, että Vimmaa pääsee ilmoittamaan kisoihin.



Muuten koirat pääsivät treenaamaan rallyä. Treenien nuoremmille oli suunniteltu alokasluokan rata, jonka pohjalta sitten Hilla ja Tinja tekivät hieman vaativamman harjoituksen. Vimmalle tuli treeniin tältä radalta liikkeestä seisominen, juoksukäännökset ja sivuaskeleet. Liekki ei oikein malttanut keskittyä radan tekemiseen, mutta teki kuitenkin joten kuten alokasluokan radan läpi.


  
Tinja oli taas vaisu eikä oikein oma itsensä. Se ehkä otti nokkiinsa merkillä tappelusta, kun Tinja yritti useamman kerran juosta merkin ohitse eteenpäin kauemmas noteraamatta merkkiä. Hillalla oli paljon vauhtia, mutta se teki ihan siivosti. Hieman saatiin hinkkailla puolenvaihtoa edessä, kun se tuli heti seuraamaan kutsumisen jälkeen. Hilla pääsi myös treenaamaan pk-A:ta, jossa se tietysti heti ekana tippui kapulan kanssa alas, mutta kuitenkin toistojen myötä meni A:n molempiin suuntiin puhtaasti yli.



Tiistaina treenissä oli 9.6.19 Laukaan MES-rata. Tämä sujui sekä Tinjalta että Hillalta heti erinomaisesti! Tinja oli koko ajan iloinen oma itsensä ja teki radan reippaasti. Sen ei tarvinnutkaan jäädä hinkkailemaan mitään. Sen sijaan Hilla joutui vähän hinkkailemaan puolenvaihto edessä ja poispäin peruutus yhdistelmää, kun jälkimmäiselläkin Hillaa olisi kovasti houkuttanut tehdä puolenvaihto edessä.

Liekki teki saman ratapohjan ensin aika reilusti palkaten ja sitten saman radan vielä läpi ilman palkkausta. Liekkikin meni ihan kivasti. Saksalaiset käännökset meinasivat alkuun nousta Liekille kynnykseksi, mutta harjoiteltiin ne alkuun erikseen, niin ne sujui sitten radallakin.

Vimma harjoitteli juoksukäännöksiä spiraalissa sekä peruuttamista. Peruuttamisharjoitusta varten rallykylttitelineistä rakennettiin yksi seinämä, jonka avulla Vimma tajusi liikkua suoraan taaksepäin ja ainakin treenin lopuksi peruuttaminen onnistui ilman tukea. Lisäksi harjoiteltiin perusasentoon siirtymistä eteen istumisista ja myös eteen istumiseen tulemista. Nämä molemmat vielä vaatii miettimistä ja pilkkomista pienempiin osiin. Liikkeestä seisomistakin ehdittiin harjoitella ja tämä lähti sujumaan oikein hyvin.



Keskiviikkon treeneihin ympättiin kaikki mahdollinen vaikea yhteen. Hieman oli tämän treenin jälkeen vainoharhainen olo, että onko tullut treenattua liikaakin ja olisiko parempi kevyemmillä treeneillä mennä kisaamaan, jotta ei paljastuisi mitä kaikkea ei vielä osat. Kokonaisuutena kuitenkin molemmat koirat tekivät ihan hyvin. Tinjaa ei tarvitse hirveästi kehua radalla, sillä se oli turhankin iloinen ja pomppi metrin ilmaan pienestäkin kehusta.


Merkistä tuli molemmille haastava, sillä heti merkin takana oli myös kartioista kyhätty hyppy ja molemmat luulivat tämän olevan merkki. Poispäin peruuttaminen ei ole kummallakaan aivan 100 %:n varma, mutta siinä ei tarvitse onnistua kuin kerran. Omia ongelmia on sitten muistaa oikeat käskyt, olla huolellinen ohjauksessa ja katsoa oikeat suorituspaikat. Näissä ehkä enemmän puutteita kuin koirien osaamisessa.

Liekki teki tietysti taas saman radan hieman soveltaen. Liekille oli nyt vaikeuksia pyörähdys (puolta vaihtava) oikealla puolen. Mutta Liekki osasi peruutuksen todella hyvin jokaisella kerralla kun se tehtiin! Seuraamisessa on edelleen ongelmia paikan säilyttämisen kanssa.

Vimma pääsi tekemään kaksi harjoituserää, koska yritin tuhota Vimman kaukot täysin. Yritin korjata sitä, että Vimma jättää toisen tassun ilmaan istumisissa, mutta Vimma ei ruvennutkaan nousemaan enää maasta. Toisin luulen, että tässä tuli myös ongelmaksi se, että pidennettiin kestoa käskyn antoon. Kerittiin myös treenailla ruutua (vielä ei ihan täysin ruudun hahmotus onnistu, mutta pystytään kuitenkin tekemään paljon toistoja tyhjälle ruudulle), peruuttamista ja sivuaskelia sekä tietysti eteen istumista ja siitä perusasentoon siirtymistä.






Torstaina oli isojen koirien viimeiset rallytreenit ennen kisoja. Radaksi oli valikoitunut 26.1.19 Oulun MES-rata. Miten hirveän lahjakkaasti viimeiset treenit eivät menneet, mutta suurin osa epäonnistumisista oli kuitenkin ehkä minun oman pään sisällä. Kumpikin koirista olivat kuitenkin todella iloisia. Poispäin peruuttaminen oli edelleen molemmille haastavaa. Hilla myös kävi sen verran kuumana, että arpoi välillä liikkeitä, mikä oli kaikkein ärsyttävintä. Tinjalla on edelleen vaikeuksia selviytyä ensimmäisestä kyltistä, nyt kun ensimmäisenä oli ohjaajan ympäri kiertäminen, niin Tinja pysähtyi sadasosa sekunniksi ennen kuin lähti kiertämään. Mutta kuitenkin saatiin molemmille koirille rata tehtyä siivosti läpi. Hillalle se vaati toisin aika monta yritystä.

Liekki puolestaan oli kerrankin aivan loistava ja teki radan oikein iloisesti läpi ja muisti jopa välillä seurata. Ihan täysin sipluitta rata ei mennyt läpi, mutta Liekki teki pitkästä aikaa hommia ihan omalla moottorilla. Ehkä sillä on vielä toivoa päästä voittaja-luokasta läpi.

Vimma treenasi taas tokoa. Alokasluokan liikkeet otettiin videolle ja lisäksi Vimma treenasi ruutu-kierto erottelua, jossa riittääkin hommaa vähäksi aikaa. 

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Lisää rallyharjoituksia


Torstaina palattiin taas vanhaan harjoitukseen. Hilla meni varsin kivasti. Erityisesti esteet ja merkki onnistuivat hyvin. Poispäinperuuttaminenkin sujui ensimmäisellä yrityksellä, mutta ei enää toistettuna eli sitä saadaan vielä tovi hinkkailla. Itselläni oli vaikeuksia saada askeleet sopimaan puolenvaihtoon edessä. Tinjalla oli taas vaikeuksia ensimmäisellä kyltillä ennen kuin pääsi vauhtiin eikä se onnistunut ensimmäisellä yrityksellä lainkaan poispäin peruuttamisessa ja edelleen esiintyi merkin tönimistä. Muuten Tinja suoritti ihan kivasti.


Liekki teki taas ratapohjalla seuraamisharjoituksia ja kylttitehtäviä sieltä täältä. Liekki alkaa olla jo turhankin riehakas eli tekemiseen pitäisi myös saada tekniikka mukaan. Hyvä kuitenkin, kun innostuu tekemisestä.

Vimman kanssa treenattiin taas tokoa. Eniten hinkattiin edelleen eteen istumisen suoruutta sekä hypyllä että luoksetulossa. Vaatii tämä vielä paljon toistoja, että Vimma tulisi varmasti oikealle paikalle. Pikkuruutu sen sijaan oli Vimmalta selkeä eikä tarvinnut kertaakaan viedä lelua ruutuun. Hyvin löytyi paikka ilmankin. Toista Vimmalle vaikeaa asiaa eli kaukojakin kerittiin työstää ja ennen kaikkea sitä ensimmäistä istumaan nousua, joissa saatin muutama oikein onnistunut toistokin palkattua. Ja lisäksi harjoiteltiin sivulla perusasennosta seisomaan nousemista.


Perjantaina tehtiin 15.6.19 Muhoksen ratoja. Isoille koirille MES-rata, Liekille VOI ja Vimmalle ALO. Isot koirat selvisivät radasta hyvin. Tinjan kanssa painittiin toisin taas ensimmäisen kyltin -syndrooman kanssa. Liekki oli varsin huolimaton ensimmäisellä ratayrityksellään ja sen kanssa olisi saanut vähän lämmitellä ensin. Runsaasti palkattuna malttoi keskittyä tekemään tehtäviäkin ja lopuksi rata onnistui vaan muutamalla palkkauksella.

Vimma meni oman alokasratansa hyvin. Ainoastaan juoksuosuutta jouduttiin hinkkailemaan enemmän, kun siinä meinasi seuraaminen hajota. Vimma kerkisi treenailla myös tokoa ja tehtiin ainakin luoksetulon eteen istumista ja hinkkailtiin seuraamisessa perusasennon paikkaa.


Lauantaina tehtiin tekniikkatreeniä ilman kylttejä. Hillalla ja Tinjalla se tarkoitti lähinnä eteen seisomaan tulemisen suoruuden treenaamista ja Tinjalle myös eteen istumisen treenaamista. Molemmat harjoittelivat myös puolenvaihdon edessä ja ympärikiertämisen erottelua. Molemmat koirista sai myös juosta ruutuun, kun sellainen oli Vimmaa varten rakennettu.

Liekkikin teki rallyn tekniikkatreeniä ilman kylttejä, mutta sai myös ensimmäiseksi juosta ruutuun. Se ei vaan meinannut millään onnistua aluksi tyhjään ruutuun, joten jouduin myöntymään ja laittamaan lelutargetin.

Vimma sai tehdä ruutua tyhjälle ja alun haparoinnin jälkeen se alkoi tarjoilla oikeaa paikkaa ruudussa. Hieman toisin Vimma tahtoo ajautua ruudun oikeaan laitaan. Loppuun kuitenkin Vimma sai juosta ihan lelulle ruutuun. Vimma myös sai harjoitella noutoa ja lähinnä siinä loppuasentoa, joka oli suorempi kuin luoksetulossa. Kuitenkin vielä pietä epävarmuutta paikasta on havaittavissa. Sen sijaan kaukot sujuivat jo todella hyvin viidestä metristä, jos ei lasketa sitä, että Vimman toinen etutassu jäi ilmaan istumisissa. Vimma myös nousi hyvin perusasennosta seisomaan pienellä käsimerkillä. Liikkeestä seisomistakin ehdittiin harjoitella ja yrittää liittää sitä seuraamiseen.


Sunnuntaina Hilla ja Tinja tekivät kaksi rataharjoitusta. Ensimmäinen rataharjoitus meni molemmilta hyvin. Hilla onnistui erinomaisesti poispäinperuuttamisessakin, Tinjan kanssa joutui pikkasen hinkkailemaan. Toisen rataharjoituksen teemana oli jäävät ja asennonvaihdot, jossa ei ollut mitään ongelmia kummallakaan koiralla, vaikkakin Tinjaa hetken aikaa häiritsi löytämänsä kissa.


Liekki teki jälkimmäisen asennonvaihtoharjoituksen oikein kivasti. Ainoastaan liikkeestä istumista sotki muiden jäävien kanssa. Liekki teki tokotreenejä toisessa harjoituserässään ja siinä huomasi, että rataharjoitukset oli huonontaneet seuraamispaikkaa, kun Liekki koko ajan odotti mitä temppuja siltä kohta vaaditaan. Vahvistettiinkin vain seuraamispaikan säilyttämistä. Kierto ja nouto onnistuivat hyvin, näissä Liekki oli tosi reipas. Kaukoissa Liekki välillä tarvitsi tuplakäskyjä istumaan nousemiseen.

Vimman harjoituksiin kuului tiukan kierron opettaminen (nami kartion vieressä), nouto (nämä oli tänään varsin hienoja) sekä perehdyttiin kunnolla liikkeestä istumiseen. Liikkeestä istumisen Vimma teki hyvin, kun se oli nokka minua kohti, mutta sama ei ihan heti yhdistynyt seuraamisessa tekemiseen. Toisessa erässä keskityttiin uusien taitojen opettamiseen rally-tokoon ja Vimma harjoitteli oikealla puolen pyörähdystä, puolenvaihtoa takaa ja jalkojen välistä sekä perusasennosta seisomaan nousemista. Lisäksi harjoiteltiin vasemmalla puolen peruttaamista, jossa Vimma hoksasi oikean tavan peruuttaa.