Mika Jalosen tokokoulutus

Sunnuntaina 9.6 Vimma oli Mika Jalosen tokokoulutuksessa. Ensimmäiseksi pitää olla todella ylpeä miten hyvin Vimma käyttäytyi. Ilman hihnaa osasi pysyä puoli tuntia lähellä odottelemassa ja tarjosi ahkerasti perusasentoa ja kontaktia. Tässäkin tuli Vimmalle aikamoinen väsy. Helppoa harrastaa koiran kanssa, jolla löytyy moottoria, mutta on kuitenkin muuten erittäin tasapainoinen luonteeltaan.

Vimman koulutuksen aiheet olivat paikkaistuminen, jossa Vimma tahtoo laskea päänsä liian alas, kun etäännyn kauemmaksi. Lisäksi ehdittiin vähän käsitellä noutoa ja seuraamista.

Paikkaistumiseen korjausehdotuksiksi sain ensin kasvattaa kestoa lähellä, jossa palkataan siitä, että Vimma pitää päätään ylhäällä. Sitten ruvetaan kasvattamaan matkaa. Palkka on muistettava antaa ylhäältä päin, jotta vahvistetaan oikeaa suuntaa! Yksi vaihtoehto on opettaa pään nostaminen käskystä.

Noudossa olisi Vimman kanssa hyvä treenata oikeaa nostotapaa asettamalla kapula minun ja koiran väliin eli Vimma saa nostaa kapulan matkalla kun tulee minun luokse. Tarkkana tulee myös olla siitä, että koira pystyy luopumaan kapulasta eli esimerkiksi tulevaisuudessa koiraa pystyy seurauttamaan kapulan ohi ilman, että koira hirveästi miettii kapulaa.

Seuraamisessa Vimmalla oli koulutuksen aikana ongelma, että se tahtoi jäädä taakse ja käteen kiinni, jos seuruutti enemmän kuin muutaman askeleen. Tähän ajatus, että koiran toiminnan pitäisi olla kopio itsestään eli perusasennon paikan tulisi koko ajan säilyä samana eli enemmän askeleen siirtymiä. (Tämä ei Vimmalla auttanut, koska se oli jäänyt liikaa jumiin ajatukseen, että seuraaminen on vain yhden-kahden askeleen mittaista. Seuraamista saatiin heti paremmaksi, kun jatkoin eteenpäin, kun Vimma alkoi jätättämään ja kehuin ja palkkasin, kun korjasi paikan oikeaksi, jolloin sai oikean ajatuksen missä paikka tulee säilyttää.)

Muuta koulutuksessa esille tullutta:

1. Luoksetulon stoppia voi parantaa viemällä lelu pysäytyspaikkaan. Ensin koiraa juoksutetaan lelun ohi kunnes se pystyy rennosti juoksemaan lelun ohi ajattelematta sitä. Sitten ruvetaan pysäyttämään lelun kohdalla. Vapautus lelulle tulee jo siinä vaiheessa kun koira reagoi pysäytyskäskyyn eli odottaminen siihen asti, että koira ehtii pysähtyä, on odotettu liian pitkään.

2. Kaukoja voi opetaa asettamalla eri asemapaikat: namit molempiin käsiin ja kädet eri korkeudelle koiraa nähden. Koira saa automaattisesti namin toisesta kädestä kun vaihtaa asentoa eli kädet ovat sillä korkeudella minne koiran pää tulee. Esimerkkikoirakko harjoitteli seiso-maa vaihtoja. En kuullut tai koulutuksessa ei tullut esille miten tällä tekniikalla opetettuna koiralle opetetaan se oikea tekniikka. Mika ei kuitenkaan ei pitänyt kaukojen opetuksessa tavasta, että koiraa ohjataan namilla vetämällä oikeaan asentoon.

3. Eteenmenon opettaminen rasioilla. Ensin herätetään koiran mielenkiinto rasioita kohtaan laittamalla useaan samanlaiseen rasiaan nami ja koiran annetaan käydä vapaasti syömässä namit. Sitten rasiat asetetaan kentälle satunnaisesti ja koira lähetetään yhdelle näistä. Rasioissa ei ole nameja vaan ohjaaja vie rasiaan namin, kun koira on oikealla rasialle. Palkkausmerkki annetaan siinä vaiheessa kun koira on vielä hyvällä vauhdilla suuntaamassa rasialle. Koiraa lähetetään satunnaisesti eri rasioille. Myöhemmin harjoitusta vaikeutetaan lähettämällä koira ohi muiden rasioiden tietylle rasialle.

4. Oikeaa purupainetta voi opettaa koiralle asettamalla esimerkiksi harjanvarren pala vain toiselle puolelle koiran hammasriviä. Koira joutuu oikeasti puremaan kapulaan, jotta se pysyy suussa.

Mika Jalosella on varsin omantakaiset ajatukset koiran koultuttamisesta. Koska hän puhuu paljon ja rönsyilevästi, välillä on haastavaa löytää sitä keskeistä ajatusta ja ymmärtää mitä hän haluaa sanoa. Kuitenkin Mika Jalonen tahtoi painottaa koulutuksessa, että aina pitää pohtia miksi, miksi koira tekee niin kuin tekee, miksi jotkin asiat sujuu hyvin ja miksi taas toiset huonosti. Eli koko ajan on analysoitava itseään ja koiraansa. Ehkä hieman negatiivisena ajatuksena hällä oli myös, että jossain vaiheessa koiran oppihistoria kasvaa niin suureksi, että koiran eteenpäinvieminen on haastavaa, mikä varmasti on osittain ihan totta.

Söpöin nassu lyhytkarvaisenakin.

Mika Jalonen itse talukoi ja mittaa paljon koirien suorituksia, esimerkiksi ottamalla aikaa kuinka nopeasti koira etenee tietyllä matkalla, ottaa huonoimman ja parhaimman arvon pois ja laskee lopuista keskiarvon, jonka jälkeen lähdetään palkkaamaan vain keskiarvoa nopeammat suoritukset. Kokeilin itse ottaa aikoja Hillan suorituksista, mutta totesin käytännössä yksin ajan ottaminen ei onnistu, kun pitäisi myös keskittyä siihen koiraan. Ajatkin heitteli aika paljon, kun kännykän sekuntikello ei ollut riittävän herkkä lähtemään käyntiin ja en pystynyt muutenkaan tarkkaan ajoittamaan mistä aika lähtee juoksemaan. Puhumattakaan kirjaamisen vaivasta.

Mika Jalonen käytti aika paljon koulutuksessa “takana kävelyä” eli kun koira kykeni rennosti kävelemään ohjaajan takana ja reagoimaan ohjaajan suunnanvaihdoksiin ilman, että ohjaajan tarvitsi vetää koiraa perässään, pystyi aloittamaan varsinaisen koulutuksen. Jos koira kesken koulutuksen jäi jumittamaan johonkin kohteeseen tai muuten mielenkiinto lopahti, siirryttiin takaisin takana kävelyyn.

Koulutuksen jälkeen kuulin useamman purnauksen miten koulutuksessa olleet kokivat, että eivät olleet saaneet riittävästi treenata koiraansa sen puolituntisen aikana, kun Mika oli puhunut niin paljon. Olen tästä hieman hämmentynyt, sillä minusta on turha maksaa isoja maksuja koulutuspaikasta tehdäkseni siellä sellaista treeniä mitä voin tehdä sitten ajan kanssa kotona. Kuitenkaan puolessa tunnissa ei ihmeitä saada aikaiseksi koiran koulutuksessa varsinkaan sellaisen kouluttajan kanssa, joka ei kyseistä koiraa koskaan aikaisemmin ole nähnyt. Mieluummin otan useita eri ideoita koulutuksessa ja kokeilen sitten rauhassa kotona miten oma koira niihin reagoi. Kuitenkin sen oman koiran kouluttamisen vastuu (johon kuuluu myös visio siitä mitä haluaa) on aina ohjaajalla, ei koskaan kenelläkään ulkopuolisella. 

Tanskan matka tiedossa

Keskiviikkona oli aika yllätys odottamassa netissä, kun rally-tokon ensimmäisten pohjoismaiden edustusjoukkueen jäsenet julkaistiin. Mitään ennakkotietoa ei edes jaettu joukkueeseen päässeille, joten joukkuekokoonpanon sai lukea samalla viivalla muiden kanssa. Hilla pääsi joukkueeseen mukaan ja Tinja on ensimmäisenä varakoirakkona (pisteellisesti Tinja olisi kylläkin joukkueen “neljäs”). Hyvä kuitenkin niin, että Hilla on varsinainen kisakoira, sillä se on paljon luotettavampi kuin Tinja. Vaikkakin viime aikoina olen tuntenut itseni niin huonoksi koirankouluttajaksi, että mitään joukkuepaikkaa ansaitsisi.

Vimma puolestaan on päättänyt, että rahaa on parasta nyt tuhlata kunnolla ja murtanut molemmat alamaitokulmurinsa. Kipeä se ei ole, mutta huomasin murtuneet hampaat vasta torstaina, kun rupesin ihmettelemään miten Vimma ei vastusta kapulan vetoa juuri mitenkään. Lelut silti kelpaisivat Vimmalle palkaksi oikein hyvin.

Maanantaina Vimma kävi harjoittelemassa uimista koirauimalassa. Vimma on käynyt vain vedessä kahlailemassa eikä sinnekään rynni heti, vaan vain silloin kun ehdottomasti haluaa jotain sieltä vedestä (esimerkiksi mennä Hillan luokse). Uiminen olikin Vimman mielestä aika jännää puuhaa eikä todellakaan mennyt vapaaehtoisesti altaaseen. Rampille kuitenkin kiipesi oikein mielellään, koska ahnepossu sai siellä ruokaa. Eikä olisi halunnut poistua, koska ruoka... Heinäkuussa sitten toinen yritys Vimman uimakoulussa.

Tiistaina oli bordercollieiden jälki- ja esineruututreenit. Hillalle olin tallonut vain reilun sata metriä pitkän jäljen eikä tällä kertaa ollut edes janaa, mutta jälki oli kokonaan hakkuuaukealla, jonka tyyppinen maasto on ollut Hillalle todella haastavaa. Lisäksi pohja oli tosi kuiva. Jäljellä oli vain kolme keppiä ja pari kulmaa. Jälki oli reilun tunnin vanha. Hilla jäljesti oikein kivasti ja kaikki kepit löytyi vaikeuksitta. (Plus minun hakkaamani namirasia, joka käytiin vielä etsimässä jälkikäteen...) Ekan kulman Hilla jäljesti hyvin, toisessa kulmassa Hilla meni yli ja joutui hetken pyörimään jäljen uudelleen löytääkseen.

Vimman jälki oli noin 150 metriä pitkä ja vanheni hieman alle 1,5h. Vaikka jälki olikin hieman vanhempi, ei Vimmalla ollut mitään vaikeuksia pysyä jäljellä. Jäljellä oli vain yksi kulma, muuten alkuun tehtiin loivaa kaarta. Jäljellä oli kuusi keppiä, joista Vimma löysi viisi ja minä yhden. Ekan kepin Vimma yritti taas ilmaista pelkästään istumalla, mutta kolme välikeppiä malttoi ilmasta makaamalla ja viimeisen kepin yritti ilmaista seisomalla, kun ei olisi ilmeisesti rinteessä halunnut mennä maahan. Kulmassa tapahtui kokemattoman koira virhe, kun Vimma juoksikin kulman yli, mutta itse selvitti ongelman ottamalla tuulesta jäljen hajun uudelleen.

Jäljen vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutua. Hilla kävi etsimässä neljä esinettä kohtuu kapeasta ruudusta. Löysi kaikki ihan ok, mutta meinasi työskentely mennä enemmän jäljestyksen puolelle. Vimmalle oli tarkoitus tehdä ruutu niin, että sille vietiin apinapehmo näkyvästi ruutuun ja sen löytymisen jälkeen olisi käyty yhdessä hakemassa varsinaisia esineitä. Vimma kuitenkin toi apinan sijasta ruudusta pari esinettä omatoimisesti, joten käytiin vielä sitten yhdessä etsimässä apina ja pari muuta esinettä.

Keskiviikkona ja torstaina oli tokopäivä. Hilla on paljon harjoitellut tottisjuttuja eli käytännössä luoksetuloa ja noutoa. Luoksetulossa Hilla tulee varsin luotettavasti jo eteen ja hyvälle paikalle. Nouto ei ole vielä yhtä luotettava ja Hilla tahtoo hieman jäädä liian kauas. Hilla on myös satunnaisesti tiputellut kapulaa kesken matkan, kun ilmeisesti se on kokenut minun vihjeyrityksen eteen istumisista hieman painostavina. Torstaina testasin vielä ohjatulla noudolla, että Hilla muistaa kuitenkin palauttaa kapulat sivulle, kun käytetään eri käskyä. Kapuloiden palautuksessa ei ollut mitään ongelmaa, mutta Hilla ei malttanut ruohopohjalla ihan katsoa suuntia ja tässä tuli aika paljon virheitä... Hieman saisi miettiä tarkkaan treenisuunnitelmaa vähän joka koiralle, että tulisi järkevävsti ja eteenpäin vieden treenattua kaikkia lajeja.

Liekille on yritetty opettaa edelleen avoimen luokan liikkeitä ja ne sujuvat varsin vaihtelevasti. Ruutu kuitenkin alkaa selkeytyä ja Liekki osaa jo suunnilleen juosta ruutuun. Aina se vaan ei tottele pysäytyskäskyä ja juoksee ruudun yli, joten siinä olisi vielä treenattavaa eikä vauhti ole aina niin hyvä kuin haluaisin. Vauhdin säilyminen onkin ollut noudossa, ruudussa ja kierrossa ne isoimmat ongelmat. Torstaina Liekki teki tosi hyvin jääväerottelut kun tehtiin vaan peräjälkeen satunnaisesti joku jäävä. Torstain paikkaistumisen jälkeen pääsi iso koira aika pahasti pelottelemaan Liekkiä. Toivottavasti tästä ei nyt jäänyt mitään isompaa Liekin mieleen ja se uskaltaa jatkossakin olla vieraiden koirien vierellä. :(

Viime viikon tunnareita:

Tinjan treenaaminen on kaikista pahiten retuperällä, koska minulla ei ole enää mitään muistikuvaa mitä se olisi keskiviikkona tehnyt. Olisiko tehty oikealla puolen seuraamista? Torstaina ainakin pari eteenmenoa samaan pisteeseen, joista toinen alustalle ja toinen samaan paikkaan tyhjälle. Näissä Tinjalla oli oikein hyvä asenne. Lisäksi katsottiin vähän uusia rallytemppuja, että miten paljon olisi treenattavaa, mutta vielä näihin minun pitää perehtyä sääntöihin paremmin.

Vimma edistyy oikein hyvin. Se sai seuraamisen kohdalla homman jujusta kiinni, kun treenattiin sitä Hillan agilitykisojen yhteydessä. Tämä tapahtui ihan sillä, että jatkoin vaan matkaa, kun Vimma meni liian taakse ja kehuin, kun Vimma korjasi takaisin oikealle paikalle sekä palkkasin lelulla. Nyt Vimma osaa seurata hienosti jo aika pitkiäkin pätkiä suoraa oikealla paikalla ja kontaktia pitäen. Keskiviikkona tästä otettiin videoanalyysiäkin, että tiedän itsekin missä tällä hetkellä mennään. Vielä haluaisin Vimmalle hieman enemmän voimaa seuraamiseen, mutta vielä ei ole vireen nostamisen aika ennen kuin Vimmalla on täysin varma olo seuraamisesta. Vimma tarjoilee nyt seuraamista vähän joka kohtaan melkeinpä muiden liikkeiden kustannuksella, joten siitä on ainakin saatu Vimman mielestä kivaa. Torstaina jo tehtiin vähän jääväerottelua seisomisen ja maahanmenon välillä. Seisomiseen toimi todella hyvin lelupalkkaus ja niillä Vimma teki napakoita pysähdyksiä. Kaukoja saisi kohta puoliin treenailla enemmän, mutta Vimma tahtoo olla tällä hetkellä hämähäkkivaiheessa, niin jalat menee ihan minne sattuu ja asentojen säilyttäminen on hieman haastavaa.

Perjantaina agilitykoirat treenasivat. Ratana tälläinen harjoitus.

Liekki teki taas oikein kivalla asenteella ja oli todella vauhdikas. Sille ehkä pitäisi ruveta opettamaan asioita, koska kaarrokset ovat aika valtavia. Ja lisäksi loikitaan puomin alastulokontaktin yli. Ei ole kovasta vauhdista hirveästi apua, jos aika hukkaantuu kaarroksiin. Liekki meni yllättävän kivasti 7-9 välin sylkkäreillä. Keppien hakeminen pelkällä sanallisella käskyllä ei oikein onnistunut vaan Liekki haki takana olleen hypyn. Myös 16 muurilta 17 esteelle oli varsin haastavaa. Mutta Liekki oppi menemään pussin läpi! Toisin tämä saavutus on todennäköisesti varsin tilanne- ja päiväkohtaista.

Hillaltakin löytyi varsin paljon vauhtia. 7-9 väli tuotti haasteita, koska en oikein kerinnyt ohjailemaan järkevästi eikä Hilla kuuntele hyppyesteillä sylkkäreitä. Samoin myös Hillalle 16 muurilta 17 takaakiertoon ohjaaminen oli haastavaa, kun Hillan mielestä muurin takana oleva hyppy oli liian houkuttava. Keppejä tietysti saatiin hinkata taas enemmän, koska Hilla ei malttanut hakea keppien aloitusta vaan roiski ihan mihin väliin sattui. Mutta lähti nekin sujumaan!

Vimma harjoitteli helppoa putki ja hyppyyhdistelmää. Vauhtia siitä löytyy jo hirveästi ja hyvin irtoaa putkeen. Myös takaakierron harjoittelussa pystyi jo hyvin irtoamaan ja Vimma silti otti hypyn. Hienosti jo Vimma osaa käyttää kroppaansa käännöksissä. Myös aalla ja keinulla ehdittiin kiipeillä sekä harjoitella pussin läpi tulemista.

Lauantaina treenattiin rally-tokoa Liekkiä varten. Ratana oli 8.6.2019 Krista Karhun VOI-rata, joka oli varsin haastava. Oikealla seuraten juosten spiraali oikealle, hitaasti kävellen oikealla seuraten pujottelu edestakaisin ja hypyn takana houkutus. Liekille rata oli vielä aika haastava eikä mennyt virheettömästi ensimmäisellä yrityksellä. Toisella yrityksellä sitten palkkaitiin tiheästi ja keskityttiin siihen, että tekniikka pitää. Keksin myös, että Liekin on helpompi pysyä mukana, kun en itse harpo hirveetä vauhtia eteenpäin. Hitaan kävelyn Liekki teki tosi hienosti ja piti hyvin kontaktiakin.

Hilla suoritui varsin kivasti paitsi ensimmäisellä yrityksellä sillä oli kahdeksikossa omatoiminen puolenvaihto ja spiraalin ekassa käännöksessä se päätti hypätä mun eteen... Hilla aloitti kaukojumppaprojektinsa. Ongelmana on lähinnä yhden tassun nostelu, jota nyt kokeillaan palkata takatassutargetilla. Tinjakin suoritui oikein kivasti (paremmin kuin Hilla). Ekalla radalla oikealla seuraamisen paikka tahtoi olla pikkasen takana, mutta toisella yrityksellä palkkasin aina kun Tinja oli oikealla paikalla, niin se alkoi pitää seuraamispaikkaa paremmin. 

Vimma harjoitteli houkutusta. Eka Vimma ei olisi tahtonut mennä pallon ohi seuraten, kyttäsi vain palloa sen oloisena, että olisi kovasti sen halunnut. Muutaman seuraamisaskeleen palkkaamisen jälkeen kuitenkin Vimma meni rennosti houkutuksessa olleen pallon ja kupin ohi. Vimma tarjoilee muutenkin kovasti vasemmalla puolen seuraamista, joten tehtävänä tämä ei tuntunut Vimmalle hirveän haastavalta. Oikealla puolen seuraten oli kuitenkin Vimmalle vaikeampi tehdä houkutus, koska siinä vielä paikka on paljon epävarmempi ja Vimma joutui aika paljon keskittymään siihen. Vimma pääsi myös tekemään alohyppyä sekä luoksetuloja. Jostain syystä Vimma yrittää tulla luoksetulossa perusasentoon vaikka sitä ei ole sille koskaan opetettu. Vimmalle vahvistettiin myös perusasennosta maahanmenoja, koska näitä Vimma ei tehnytkään pelkällä sanallisella käskyllä ja käsiavustuksellakin en ihan tykännyt Vimman tekniikasta mennä maahan.

Kolmen päivän kisat

Viime viikon perjantain tokokisoihin mennessä kuuntelin Mika Jalosen luennon palkkauksen rakentamisesta. Kuten luennolla sanottiin; “Silloin, kun ksikki menee täydellisen hienosti, niin kysy miksi. Jos taas kaikki menee ei niin suunnitellusti, niin kysy yhtä kiihkottomasti miksi.”, niin voisi pohtia miksi asiat taas menee niin kuin menevät.

Perjantaina oli Tinjan tokokoe. Fiksusti olin ilmoittanut ensin Tinjan kokeeseen ja vasta sitten ruvennut katsomaan osaako koira oikeasti enää mitään. Hieman heikolta vaikutti, ja mietin pitkään kokeilisinko vaihtaa Hillan tilalle. Välillä Tinja kuitenkin meni ihan kivasti vaikkakin eteenmeno lopulta hajusi ihan täysin koetta edeltävällä viikolla. Pitkään mietin, että vaihtaisinko Hillan tilalle, vaikka senkään kanssa ei nyt tarvitsisi kokeissa käydä, mutta päätin kuitenkin kokeilla Tinjan kanssa.

Itse kisoissa Tinja pysyi kympin arvoisesti paikkaistumisessa. Mutta paikkamakuussa Tinja nousi suunnilleen toisen koiran kutsumisen kohdalla seisomaan (koiria oli neljä, Tinja rivin päässä) ja viereisen koiran kutsusta Tinja lähti minun luokse. Korpesi hirveästi varsinkin kun en voinut tehdä tilanteessa yhtään mitään. Koulutuksellisesti olisi ollut tärkeää Tinjalle todeta, että paikalla pysytään kunnes toisin käsketään ja se olisi ollut siinä. Mutta se ei olisi ollut reilua kanssakilpailijoita kohtaan. Yksilöliikkeet alkoi ruudulla, jonka tiesin Tinjan nollaavan varmasti, koska eteenmeno ei suju (juoksi suoraan ruutuun). Siitä vaan sitten homma lipsumaan alaspäin ja ainoa liike, jonka Tinja suoritti lähellä omaa tasoaan oli ohjattu nouto.

Miksi sitten näin? Eniten olen pettynyt itseeni, sillä en pystynyt nollaamaan tilannetta omassa päässäni eikä virheiden sieto ole ollut hetkeen ihan kohdillaan. Tinja ei ollut huonossa mielentilassa paikkiksissa (innostuksen vuoksihan se lähti ennakoimaan), mutta sain sen paineistumaan täysin omalla toiminnallani. Tinja on varsin herkkä koira ja reagoi varsin herkästi minun mielentiloihini. Nyt tilannetta tuskin helpotti sekään, että Tinjan arjessakin on ollut paljon stressiä, kun Vimma ei osaa kävellä nätisti hihnassa ja aika usein minulla menee hermot siihenkin (ja vanhemmat koirat sitten kävelevät ekstrakiltisti). Tinja ei ole muutenkaan viime aikoina tuntunut ihan omalta itseltään.

Hillalla oli agilitykisat tokokoetta edeltävänä torstaina ja jälkeisenä lauantaina. Torstaina Hilla teki tuplanollan agilityradoilla sijouttuen molemmilla radoilla toiseksi ja hyppärillä tuli hylkäys, kun Hilla ei ihan alussa kuunnellut/suostunut kääntymään tiukkaan esteelle vaan valitsi itselleen helpomman linhan esteen väärälle puolelle. Toisin Hillan kanssa onnistuttiin tällä radalla tekemään ongelmitta putki ja hyppysuoran päässä ollut takaakierto, joka tuotti monelle vaikeuksia. Kiitos sen, että Hillan voi jättää yksin tekemään esteitä.

Lauantain agilityradat olivat varsin helppoja, mutta jokainen rata kaatui ihan pikkujuttuihin. Ekalla radalla tuli yksi rima alas (huonosti ajoitettu takaaleikkaus) ja Hilla ei malttanut mennä keinua, kun itse lähdin sivusuuntaan ja teki sitten lentokeinun, kun käskytin juoksemaan keinun päähän eli ekalta radalta 15vp. Toisella radalla Hilla toisti keinukieltäytymisen ja hyppäsi myös puomin kontaktin yli eli 10vp. Hyppäri oli radaltaan aika vaativa, mutta siitä 5vp, kun Hilla pyörähti mun liikkeen mukana toisen hypyn edestä pois.

Taaskaan ei tullut sertejä Hillalle, kun osallistujia oli niin vähän. Hieman tympäisevää tuhlata rahoja agilitykisoihin, kun ei me tehdä noilla ylimääräisillä nollillakaan mitään. Toisaalta kisoissa alkaa tulla esille ne asiat missä ollaan hyviä, eli uskallan ohjata varsin rohkeasti, olla koko ajan koiran edellä ja Hilla hakee hyvin esteet.

Kaikkea on ehditty tekemään

Maanantaina tehtiin taas tokotreenit hiekkakentällä. Tinja aloitti eteenmenon harjoittelusta, joka ei sitten sujunut yhtään. Kun näytti juoksulinjan, niin Tinja juoksi sen matkan, mutta kun heti yritti juoksuttaa eteenmenon samaan suuntaan, niin ei malttanut edetä melkein mihinkään. Tinja teki erikseen vielä toisessa erässään eteenmenot namialustalleen ja tälle tietysti malttoi juosta. Tunnarin Tinja kuitenkin teki hyvin ja samoin seuraamisen. Tinja pääsi kokeilemaan uusia juttuja ja Tinjalle kokeiltiin tehdä luoksetulon stoppia niin, että matkan varrella oli namipallo. Ekoissa treeneissä Tinja juoksi enemmän sen pallon ohi kuin pysäytettiin, koska Tinja ei ihan heti pystynyt täysin rennosti ja noteeraamatta juoksemaan ruuan ohitse. Katsotaan miten pysäytysten käy. Ainakin palkkauksen ajoittaminen siihen hetkeen, kun Tinja ajattelee pysähtymistä oli haastavaa eli tämä vielä tarvitsee itseltäkin harjoittelua.

Hillakin teki ruudun mutta kokonaisena. Eteenmeno oli tosi hieno! Hilla lähti tosi kovaa, jonka vuoksi toisin ajoissa pysäyttäminenkin oli hieman haasteellista... Tunnarikin sujui Hillalta kivasti, toisin Hilla sai palautuksessa vielä käydä kiertämässä kartion, että vauhti pysyisi varmasti yllä loppuun saakka. Luoksetuloon kokeiltiin samaa harjoitusta kuin Tinjallekin, mutta en ollut ihan tyytyväinen, joten vaihdoin nyt takapalkkaan. Käskysanaksi vaihdettiin paikka, jos sillä saataisiin vähän täpäkämpiä pysähdyksiä aikaiseksi. Kokonaisena katsottuna luoksetulo ei ollut lainkaan hyvällä mallilla, kun heti ekan stopin jälkeen Hilla lähti hidastelemaan (eli ennakoimaan) eikä maahanmenokaan ollut kummoinen. Hilla kerkisi vielä treenata myös kapulan palauttamista eteen.

Liekille naksuteltiin ruudun oikeaa paikkaa. Liekin oli silti edelleen vaikea erottaa kiertoa ja ruutua toisistaan ja useamman kerran tarjosi kiertoa, vaikka oli jo useamman onnistuneen ruudunkin jo palkannut. Liekkiä avustin välillä siis käymässä näyttämässä paikkaa, jos kiertoja alkoi tulla väliin liikaa, kun matkan lyhentäminenkään ei tähän auttanut. Liekki harjoitteli myös kapulan palautusta, jos saisi varmuudella myös lisää vauhtia itse noutoon. Liekki pääsi harjoittelemaan myös ensimmäistä kertaa kapula suussaan seuraamista. Liekki myös teki oikealla puolen seuraamista, joka on jo nyt tiivistynyt huomattavasti. Puolenvaihto takaa ei vain vielä suju suoraan liikkeestä.

Vimma sitten pääsi harjoittelemaan läksyjään eli tehtiin molemmissa seuraamisissa yhden askeleen seuraamisia ja nämä sujuivat oikein hyvin! Kokeilin myös vasemman puolen seuraamisessa ottaa askelia taakse ja sivulle ja Vimma osasi tässäkin hyvin pitää perusasentopaikan eli todella hyvällä alulla tämä seuraaminen on. Tunnaritreeneissä sitten ahnehdittiin liikaa, joten Vimma nostelikin vääriä kapuloita sen oikean etsimisen sijaan, joten pitää palailla treeneissä hieman taaksepäin. Eteenmeno ja paikkaistumisharjoitukset sen sijaan sujuivat oikein hyvin.

Illalla Hilla ja Vimma kävivät vielä treenaamassa jälkeä. Hillalle 1,5 h vanha 400 metriä pitkä jälki, jossa oli yksi piikki sekä kuusi keppiä sekä noin 30 metriä pitkä jana. Janan Hilla selvitti hyvin ja poimi jäljen oikeaan suuntaan. Hilla löysi viisi keppiä ja itse poimin yhden. Hillalta jäi löytämättä keppi hyvin risuiselta metsäkoneen jättämältä jäljeltä, joka oli Hillalle taas haastava jäljestettävä, joten Hilla hieman poikkoili “tien” laidasta toiseen.

Vimmalle tehtiin tunnin vanhenemisella ja kaksi kulmaa sisältävä 200 metrin pituinen jälki, jossa oli kuusi keppiä. Tämä oli Vimman ensimmäinen “kunnon” jälki. Ensimmäisen kepin Vimma ilmaisi istumalla, mutta kun muistutti, että maahan menemällä ilmaistaan kepit, niin loput Vimma ilmaisi hienosti ja varmasti menemällä maahan. Kaikki kuusi keppiä siis löytyi! Hienosti 4,5 kuukauden ikäiseltä pennulta, joka sai ihan rauhassa itse paikantaa jälkeä, kun en ollut merkinnyt sitä millään lailla. Treenattavaa kuitenkin vielä jäi, sillä vielä jälken päällä pysyminen ei ollut satavarmaa (vaikka ei tarvinnutkaan missään vaiheessa juurikaan auttaa) ja noin viiden metrin liinalla ajettuna Vimma muutaman kerran varmisti, että tulen varmasti perässä mukana. Jäljen vanhenemista odotellessa Vimma sai käydä etsimässä metsästä leluaan. Hienosti haki, kun jätti odottamaan puuhun kiinni samalla kun itse kävin viemässä lelun metsään.

Tiistaina oltiin hallissa treenaamassa. Agilityrata oli enemmän suunniteltu Liekin (ja Vimman) tarpeita ajatellen, mutta oli siellä niisto-kohta Hillaakin varten. Hillalle rata oli todella helppo, joten sen kanssa ei sitä hirveästi työstetty, ainoastaan varmistettiin, että Hilla malttaa hypätä esteen niisto-kohdassa, vaikka itse jatkan matkaa.

Liekin kanssa harjoiteltiin enemmän esteiden hakemista itsenäisesti suorakka mene-käskyllä. Lelu oli päässä palkkana. Muutaman toiston vaati, että Liekki malttoi edetä myös viimeisen esteen ilman, että kääntyi katsomaan minua.

Vimma puolestaan harjoitteli myös eteenmenoa (kolmella esteellä), este-putki-este sarjaa sekä takaakiertoa. Hirveästi ei tarvitse vielä Vimman kanssa ruveta harjoittelemaan agilityä, kun iästään ja kokemattomuudestaan huolimatta Vimma on sitä mieltä, että jo nyt voi juosta ihan täysiä. Vimmalla oli hieno kropan käyttö, kun harjoiteltiin takaakiertoja: kääntyi todella hienosti siivekkeen ympäri. Vimman kanssa aloitettiin juoksukontaktiprojekti harjoittelemalla peruutusta ja sitä voidaan tehdä enemmänkin odotellessa, että Vimma kasvaa vielä.

Tinja ja Hilla tekivät myös kiertohyppynoudon, zetan, kaukot ja tunnarin. Tinja teki myös vielä ulkokentällä eteenmenot, joissa Tinja ei meinannut taaskaan oikein lähteä liikkeelle. Pienen pohdiskelun jälkeen totesin, että tämä Tinjan haluttomuus lähteä eteenpäin taitaa liittyä siihen, että palkkailin vihjesanassa pään oikeaa suuntaa... Mutta muuten Tinja oli todella hieno ja teki muut liikkeet erinomaisesti. Paljon paremmin kuin Hilla, jolla olisi paljon harjoiteltavaa kiertohyppynoudossa (laski askelia ja ennakoi todella pahasti pysäyttämistä) ja kaukoissa (jähmeät vaihdot, pientä tassun liikuttelua).

Keskiviikkona ajettiin tokokurssipaikalle treenaamaan. Liekin takia tein rally-tokon voittajaradan (9.6.2019 Laukaa), jotta saisi hieman osviittaa missä mennään. Liekki aloitti todella vahvasti ja teki iloisesti alkupään radan (sekä paljon kontrollivirheitä pomppiessaan). Ahnehdin kuitenkin liikaa palkattomuuden kanssa ja loppuradasta Liekkiä alkoi häiriöt vaivata (kauempana agilityä treenaavia koiria). Ihan siis vielä ei mene täydellisesti koko rata. Peruutuksessa ongelmaksi tuli, että Liekki kääntyi minun taakse, jolloin en voinut itse astua taaksepäin. Pienen harjoittelun jälkeen peruutuskin onnistui täydellisesti. Oikealla puolen seuraaminen vaatii selkeästi vielä harjoittelua, että Liekki osaa pitää koko ajan oikean paikan, vaikka väliin tulisikin temppuja ja temponmuutoksia. Hitaan kävelyn Liekki teki kuitenkin tosi hienosti oikealla seuraten. Ei Liekki kuitenkaan ehkä ihan kaukana ole, että sen voisi ilmoittaa voittajan radalle.

Tinja puolestaan oli yllättävän huono radalla. Lähinnä ongelmaksi nousi oikealla puolen seuraaminen, jossa Tinja tuntui olevan varsin voimakkaasti kädessä kiinni ja tämän vuoksi seurasi todella takana. Muutenkaan Tinja ei oikein tuntunut omalta itseltään. Tinjan kanssa on ruvettava oikeasti työstämään myös rally-tokoa, että toivottavasti saataisiin Tinjan osaaminen taas oikealle tasolle. Eteenmenoissa sentään Tinja taas suostui etenemään, varsin epävarmasti ja hitaasti toisin, mutta eteni kuitenkin.

Hillan kanssa rallyradalla ei ollut mitään suurempia ongelmia. Sen kanssa kiinnitettiin huomiota, että kontakti ei tipu missään vaiheessa (lähinnä kahdeksikko). Hilla myös treenasi tottis-luoksetuloa ja noutoa, joissa eteen istuminen pitäisi saada varmaksi osaksi liikettä. Vimma puolestaan treenasi molemmilla puolen seuraamista ja paikallaan istumista. Lisäksi maahanmenoja tehtiin lelupalkalla, jolloin niistä tuli todella nopeat. Hieman päästiin myös tekemään noudon loppuasentoa samoin kuin luoksetulon loppuasentoa.

Toiset ovat kiltimpiä kuin toiset. Liekki saa syödä rauhassa eikä Hilla kyttää ruokaa.

Viikon tokotreenit

Maanantain iltakisoista kotiin ajamisesta toipuminen ja unirytmin palauttaminen oikeaksi vaati kaksi päivää, joten seuraavan kerran treenattiin torstaina. Silloin tehtiinkin kaksi treeniä, kun aamulla käytiin treenaamassa agilityä ja illalla oli tokokurssit. Aamun treeneissä “osaavat” agilitykoirat (eli Hilla ja Liekki) tekivät alla olevaa rataa:

Liekki meni taas todella kovaa eikä sen perässä meinannut pysyä millään. Harmi, kun se ei uskalla esittää osaamistaan myös kisoissa. Ihan täydellisesti ei mennyt, mutta ongelmat olivat lähinnä siitä, että en kerinnyt ohjata takaakiertoja tms. Keppejä Liekki ei osannut täysin hakea kovasta vauhdista ja hankalasta kulmasta, mutta kun Liekki pääsi aloittamana kepit, niin se pujotteli ne loppuun täysin itsenäisesti eikä tarvinnut yhtään tukea minulta.

Hillankin kanssa tahtoi tulla ehtimisongelmia, kun 8 putkeen osuminen osottautui varsin hankalaksi, kun Hillalla oli vaihtoehtoina jatkaa suoraan hypylle tai kääntyä A:lle. Teki Hilla lopulta radan puhtaasti läpi, mutta se vaati parissa kohdassa “huijaamista” ja Hillan vauhdin hidastamista. Kepit eivät onnistuneet ihan heti ensi yrittämällä, mutta Hilla keskittyi toistoilla paremmin hakemaan oikean välin. Kontakteista Hilla vielä palkittiin erikseen.Vimmakin pääsi aloittamaan agilityuransa, joten sille opetettiin putki (juoksi lopulta täysiä putkesta toiseen...) harjoiteltiin keinua ja rengasta, kahden esteen suoraa ja kiipeiltiin muuten kontaktiesteillä.

Illan tokossa isot koirat tekivät kiertohyppynoudon, ruudun, zetan ja ohjatun noudon. Tinja oli ihan surkea sekä kiertohyppynoudossa että ruudussa, ja ihmettelin miten se on ilmoitettu edes kokeeseen. Zeta ja ohjattu nouto sentään meni paremmin vaikka ei nekään ihan täydellisesti. Hilla sen sijaan oli todella hyvin kaikessa, vaikkakin meinasi hieman juosta ruudun yli. Liekki ja Vimma treenailivat omia sekalaisia juttujaan.

Perjantai-iltana koirat tekivät hiekkakentällä tokoa. Tinja sai uusintayrityksen kiertohyppynoudon ja ruudun tekemiseen. Kiertohyppynouto onnistui, mutta ruudussa joutui ensin näyttämään eteenmenolinjan (en edes yrittänyt lähettää ensin tyhjälle, kun ei kohdistanut oikeaan suuntaan). Palkkasin myös siitä paljon, että Tinja vaan katsoi virittelyssä oikeaan suuntaan. Hillalta onnistui nämä harjoitukset paremmin, toisin Hillalta unohtui laittaa ohjurit kiertoon, niin vähän toinen puoli kierrosta meni laajaksi. Kaukojumppaa pääsivät myös molemmat koirat tekemään.

Liekki pääsi juoksemaan täysin tyhjään ruutuun ja se onnistui hyvin siitä huolimatta, että kentällä oli koiran kanssa ihmisiä pelaamassa palloa ja Liekki joutui osittain juoksemaan näitä kohti. Aina tuon Liekin aivoituksia ei ymmärrä. Liekki teki myös kierron, jossa se oli varsin reipas.

Vimma aloitti uutena projektina tunnarin opettelun siitä, että tunnari piilotettiin ruutunauhojen sekaan. Vimmalla ei ollut yhtään mitään ongelmia tässä opettelussa. Toisena isompana projektina olisi saada Vimmalle seuraaminen paremmaksi, kun tällä hetkellä Vimma on turhan paljon kädessä kiinni ja seuraa liian takana, jos liikutan kättäni normaalisti. Näissä treeneissä kokeiltiin palkata Vimmaa sekä lelulla että toisesta kädestä namilla.

Lauantaina isot koirat tekivät kiertohyppynoudon, ohjatun noudon ja tunnarin peräkkäin. Tinja teki kaikki liikkeet varsin kivasti, varsinkin ohjatun noudon (vasen puoli) ja tunnarin. Kiertohyppynoudossa tahtoi hieman pysähdys valua. Hillakin teki kivasti. Kierrossa oli rimat auttamassa linjaamaan kierron tarpeeksi tiukaksi. Hieman ohjatussa Hilla arpoi kapulan ja tunnaririvistön välillä, mutta selvitti tämänkin. Ainoastaan tunnarin palautuksessa Hilla tiputti taas turhan ajoissa raville, joten sai käydä vielä kiertämässä tunnarikapulan kanssa kartion. Isot koirat tekivät myös erikseen eteenmenon erittäin pitkällä matkalla. Tinjalta meinasi uskoa loppua kesken, mutta kuitenkin juoksi ihan yhdellä käskyllä loppuun saakka palkalle asti. Hillalla tätä ongelmaa ei ollut.

Liekki teki hypyn, kierron ja noudon. Hyppy sujui tosi hyvin, mutta kierto oli tosi epävarma (Vimma huusi samaan aikaan autossa). Kiertoa sitten hetsasin heti enemmän, että Liekkiin saataisiin myös vauhtia. Nouto sen sijaan oli yllättävän hyvä Liekiltä! Liekki treenasi myös oikean puolen seuraamista, koska rallyjuttuja ei ole pitkään aikaan tehty ja kai Liekki pitäisi jossain vaiheessa saada kisavalmiiksi voittajaluokkaankin. Oikean puolen seuraamiseen tarvitaan vielä lisää tiiviyttä.

Vimman kanssa jatkettiin seuraamisharjoituksia, tehtiin kiertoa, liitettiin hyppyyn oma käskysanansa ja lisäksi harjoiteltiin luoksetulon loppuasentoa heittämällä nami kauemmaksi ja kutsumalla sitten luokse. Tunnariharjoituksia myös jatkettiin ja nyt lisättiin mukaan väärät kapulat vaikkakin Vimma etsi edelleen oikeaa kapulaa ruutunauhojen seasta. Vimmaa ei väärät kapulat hämänneet lainkaan ja se totesi harjoituksen niin kivaksi, että toi omatoimisesti lelut ruutunauhojen päälle. Taisi tulla tästä Vimman lempiliike, kun saa käyttää nenää ja hakea kapuloita.

Koiratanssikisoissa

Koiratanssikuvat Heli Tuominen.

Sunnuntaina olikin jännä päivä, kun Hilla sai täysin uuden kisakirjan. Minut yllytettiin osallistumaan koiratanssikisoihin, ja yhden päivän mietinnällä sitten Hilla ilmoitettiin HTM-aloluokkaan ja kahdessa viikossa kyhäsin jonkinlaisen koreografian kasaan.

Hilla oli taas varsin ylivireinen. Alun peruutuksen se vielä malttoi mennä hyvin, mutta sitten alkoi keuliminen melkein heti ensimmäisestä sivuaskelosuudesta. Todistetusti Hilla osasi ne sivuaskeleet ennen kehään menemistä... Muutamassa kohdassa Hilla ennakoi myös seuraavaa osuutta eli ei ihan pysynyt asennoissa (muistutksena itselle, että bordercollielle ei kannata opettaa mitään kaavana...). Mutta asenteellisesti Hilla teki hyvin. Kokonaispisteet oli 159,33p ja jaettu 3.sija. 160p olisi ollut läpimenoraja.

Pisteytys määrä/laatu (yhteensä) kumppanuus/koreografia (yhteensä)

Tuomari1

Kaunis ohjelma. Positioita hyvin. Positioiden vaihtoihin toivoisin kiinnittävän huomiota sekä omaperäisyyttä. Jotkut positiot hakivat vielä paikkaa, ristiaskel sivulle päin. Kehää käytettiin hyvin.

44/39 (83) 42/40 (82) Kokonaispisteet 165

Tuomari2

Kontakti oli loistava. Muutamissa positioissa oli hieman epätarkkuutta, eikä ollut varmuutta koiran asennosta ohjaajan vierellä. Positioiden vaihdot oli toisinaan hieman epätarkkoja. Koirakolle musiikki sopi temmoltaan ja toisinaan temmot menivät nappiin.

39/37 (76) 42/39 (81) Kokonaispisteet 157

Tuomari3

Upea peruutus! Koira työskenteli hyvin koko ohjelman! Sivuaskeleet olivat valitettavasti vinoja, mutta jos 2 viikossa on saanut näin hienon ohjelman aikaan, niin vähän lajitreeniä ja hieamn enemmän ajatusta koreografiaan, ja olette huippuja!!

42/36 (78) 40/38 (78) Kokonaispisteet 156

Vähän jäi sellainen kuva, että jo alokasluokassa olisi pitänyt kyetä tehdä täydellinen suoritus. Toisin lajista en mitään ymmärrä ja liikkeetkin voisi valita itse niin, että varmasti onnistuvat. Vähän jäi sellainen tunne, että kaikkea voi kokeilla kerran mutta kaikkea ei tarvitse tehdä toistamiseen...

Vimma teki vielä illalla pienen esineruutuharjoituksen. Kaveri vei lelun metsään ja Vimma sai hakea. Selkeästi pitkälle irtoaminen oli Vimmalle vaikeaa, mutta hieman lähempää haki lelun innokkaasti ja todella varmasti. Hyvät toistot kuitenkin tuli Vimmalle ja toivottavasti sai nyt ideasta kiinni.

Nyrölän luontopolun köysilossilla. Vimma pahoitti mielensä, kun se pakotettiin olemaan paikallaan.

Torstaina aamulla Hilla ja Vimma kävivät treenaamassa esineruutua ja jälkeä. Vimma ei tajunnut esineruudusta mitään, kun kokeilin viedä sille esineen niin, että Vimma odotteli puussa kiinni ja näki viennin. Edes Hilla-kirittäjä ei auttanut asian tajuamisessa. Hilla sen sijaan teki elämänsä nopeimmat esineden nostot, koska sille Vimma-kirittäjä auttoi paljon. Hilla löysi viisi esinettä (mukaan lukien Vimman vinkupossun). Toisin Hilla vaihtoi kahdesti(!) yhden esineen toiseen. Joko se ei ollut mieluisa tai sitten pienellä alueella oli liian tiiviisti esineitä.

Hillan jälki sitten meni päin pyllyä, kun tuuli oli vienyt janamerkin. Tarkoitus oli juurikin harjoitella janaa ja janan päässä olisi ollut jäljellä namipurkki. Laitoin sitten Hillan janalle suunnilleen siitä kohdasta, jossa arvelin jäljen varmasti kulkevan ja oli ehkä Hillan elämän rauhallisimmin kuljettu jana, kun ei ollut mitään minne rynniä. Purkkikin löytyi parin metrin jäljestämisen jälkeen. Sen sijaan se ainukainen keppi jäi löytymättä, kun ilmeisesti Hilla oli kovan tuulen mukana hieman syrjässä jäljen päältä...

Vimmalle tehtiin pari keppiruutua, jossa oli pienellä tallotulla alueella neljä keppiä kummallakin. Tarkoitus oli harjoitella ilmaisuja, koska Vimmalle oli tahtonut itse jäljestys mennä tärkeämmäksi kuin keppien löytäminen. Tämä lähtikin heti ensimmäisessä ruudussa toimimaan, kun en päätänyt Vimmaa rynnimään vaan eteenpäin ja parin keppi-ilmaisun ja palkkaamisen jälkeen Vimma selkeästi ymmärsi mitä haluttiin ja ilmaisi kepit varmasti. Vimma sai tehdä vielä lyhyen jäljen yhdellä 90 asteen kulmassa. Voimakkaaseen vastatuuleen jäljestäminen oli selkeästi Vimmalle haastavaa, mutta kulman se selvitti hyvin ja ilmaisi jäljen päässä olleen kepin varmasti.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Eva H (@tinjahillaliekki) jakama julkaisu Touko 30, 2019 kello 3.06 PDT

Illalla oli vielä koirien tokokurssit, joissa kaikki koirat ehtivät treenaamaan. Vimma oli aika pätevä. Isoille koirille liikkuroitiin tunnarit. Tinja oli kiihtynyt agilityä treenaavista koirista ja toi ensin väärän edes kunnolla haistelematta, mutta työskenteli uusintayrityksellä paremmin. Hilla teki ihan ok. Liekille tehtiin liikkuroituna hyppy, luoksetulo ja kaukot. Hyppy ja luoksetulo meni ihan ok, mutta Liekki alkoi pelätä todella paljon liikkurin asentotalua eikä kaukoista oikein tullut mitään. Hirveästi vaati houkuttelua, että Liekki uskalsi edes tulla taulun lähelle.

Lauantaina koirat tekivät pidemmän treenit. Hilla viimeisteli koiratanssiesitystään. Vimmasta videoitiin sen tämän hetkinen taitotaso, jonka video alla:

Tinja puolestaan teki EVL:n läpi ja mokoma mummokoira on taas ajatellut siirtyvänsä täysin eläkkeelle, koska mitään oikeaa ajatusta Tinjan päässä ei liikkunut. Ruutu ja kiertohyppynouto olisi mennyt nollille. Kiertohyppynoudon vielä ymmärtää, sillä sitä ei olla tehty pitkiin aikoihin, mutta eteenmenoja on kyllä treenattu säännöllisesti. Kaukoissa sähläystä enemmän minulta ja seuraamisessa Tinjalla oli huono keskittymätön asenne. Kohtuullisesti sentään meni paikkikset, ohjattu ja tunnari. Liekkiä ahdisti hirveästi kentällä olleet häiriöt, joten sen treeni rajoittui yhteen hyppyyn ja kiertoon, jossa se oli kuitenkin yllättävän reipas.