lauantai 29. joulukuuta 2018

Hilla 7-v!


Hilla viettää tänään 7-vuotissynttäreitään. Vuoden kuluttua Hillakin on seniori-ikäinen.

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Koirien vuosi


Hilla
  • 10 tokokoetta: 8 EVL1:stä ja 2 EVL2:sta. Parhaat pisteet 297,5p ja huonoimmat 241p. Keskiarvo pisteistä 268,73. SM-kisoissa finaalipaikka (molempina päivinä EVL1) ja yhteistuloksissa 11. sija. Tokon piirimestaruus 2018.
  • 11 rally-tokokisaa. Parhaimmat pisteet 100p (3 kpl) ja huonoimmat 87p. Pistekeskiarvo 96,36. Valiotuloksia 9 kpl (81,82 %). SM-kisoissa finaalipaikka ja yhteistuloksissa 7. sija. Rally-tokon 2018 piirimestaruudessa 2. sija. 2018 rotumestaruuden 2. sija.
  • Osallistuminen pk-metsäjäljellä 2-luokkaan, ei tulosta. (M 164p, T 59p)
  • Agility: 15 starttia, yksi nolla ja yhdeksän muuta kuin HYL-tulos. Nollaprosentti 6,67 %
  • Yksi näyttelykäynti: käyttöluokassa H.

 Tokossa pistekeskiarvo on alhaisempi kuin viime vuonna. Tämä selittyy ihan sillä, että viime vuonna ei käyty maajoukkuevalintakokeita toisin kuin tänä vuonna. Molemmat EVL2-tulokset ovat juuri maajoukkuevalintakokeista, jotka menivät Hillan osalta osaamisen alapuolelle. Tokossa vain yksi käynti löysähkön linjan tuomarilla (ei toisin siitä pahimmasta päästä). Hilla oli koko kesän sairaslomalla takaristisidevamman takia ja siksi ei tullut agilityssäkään kisattua ja tulos pk-kokeesta jäi saamatta (ei päässyt A:sta yli).



Tinja
  • 16 rally-tokokisaa. Parhaimmat pisteet 100p (4 kpl) ja huonoimmat 82p. Pistekeskiarvo 96,25. Valiotuloksia 13 kpl (81,25 %). Suomenmestaruus 2018 rally-tokossa.
  • 13 tokokoetta: 2 EVL1:stä, 5 EVL2:sta, 2 EVL3:sta ja 4 EVL0:aa. Parhaat pisteet 266p ja huonoimmat 164,5p. Keskiarvo pisteistä 221,38.

Jos ensi vuonna kisataan Tinjan kanssa, niin pitää korjata vääryys siinä, että Tinjan keskiarvot ovat muka pienempiä kuin Hillan...


Liekki
  • 3 tokokoetta (ALO). Parhaat pisteet 182p ja huonoimmat 163p. Pistekeskiarvo 171,33. TK1 kolmella kokeella. Shetlanninlammaskoirat ry:n ykkösruusuke.
  • 6 rally-tokokisaa (ALO ja AVO). Parhaat pisteet 100p ja huonoimmat 86p. Pistekeskiarvo 94,67. Koularit RTK1 ja RTK2. Shetlanninlammaskoirat ry:n ykkösruusuke.
  • Agility: 9 starttia, yksi yliaikanolla ja kaksi muuta kuin HYL-tulos.

 Liekki teki paljon enemmän asioita kuin mitä oli tavoitteena. Tokossa ei oltu SM-kisoissa (Liekki ei ollut valmis kisaamaan), mutta TK1 kuitenkin tänä vuonna ja rally-tokossa päästiin RTK2:een saakka ja osallistuttiin myös SM-kisoihin alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta kisata vain aloluokassa. Ja agilityä päästiin suunnitelmien mukaan kisaamaan, vaikka vielä olisi Liekillä paljon opettelemista ihan perusasioissa.




tiistai 11. joulukuuta 2018

Epäviralliset ja viralliset agilitykisat

Hirveän aktiivista elämää ei olla vietetty koiraharrastusten parissa sitten lokakuun puolenvälin. Agilty on ollut ainoa laji, josta on jaksettu innostua, mutta siinäkin treenimäärä on jäänyt varsin vähäiseksi.

Viikonloppuna Hilla ja Liekki kävivät vuoden viimeiset agilitykisat. Liekki mitattiin myös virallisesti miniksi: kaksi tuomaria mittasi Liekin 30-31 cm:n välillä ja yksi 29-30 cm:n välille. Yllättävän pitkät raajat sillä on siihen nähden, että Liekki painaa vain 3 kg. Harmittavaa on, että Liekistä ei tullut erityislaatuista pikkuminiluokan shelttiä, mutta ei sillä ole mitään vaikeuksia päästä minirimoista yli.

Ennen virallisia kisoja kaikki koirat kävivät agilityepiksissä. Liekki kolmella radalla (putkimölli, möllihyppäri ja kisaavien rata), Hilla harjoitteli kontakteja (mölliagilityrata, kisaavien rata) ja Tinja kävi pitämässä hauskaa (kisaavien rata). Liekki meni ihan kivasti möllihyppärin ja kisaavien radan. Molemmilla radoilla toisin tuli minun ohjausmokan vuoksi esteen ohitus ja pujottelulle Liekki tuli putkesta aivan liian kovaa eikä onnistunut aloituksessa. Putkimölliradalla Liekki ei hakenut ihan niin hyvin putkia kuin olisi toivottava ja yksi putki oli Liekin mielestä jännittävä, kun molemmilla sivuilla oli ratatyöntekijä ja takana yleisöä.

Hillalle tehtiin ensimmäisellä mölliagilityradalla selväksi, että kontakteja ei juosta läpi. Kisaavien radalla tämä opetus tuhlattiin, mutta Hilla teki nollan ja voitti luokan. Tinjan tavoite täyttyi ja sillä oli erittäin hauskaa. Toisin se teki elämänsä nopeimman keinun karkaamalla keinun päältä ennen kuin se kerkisi edes lähteä laskeutumaan, eikä muka osannut hakea keppien aloitusta ja ei malttanut mennä niitä sitten edes loppuun. Mutta Tinja oli medien ainut tuloksen tehnyt kisaavissa, joten sekin voitti vaikka hyvin kyseenalaisesti. Tinja meni todella lujaa radalla.

Mietin hetken ilmoitanko Liekkiä ollenkaan virallisiin kisoihin, kun se meni niin huonosti Sanni Kariniemen koulutuksessa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kokemukset on Liekille tuloksia tärkeämpiä ja ennen kaikkea kisaaminen on kuitenkin molempien mielestä kivaa. Ja ihan hyvin Liekki meni kisoissa, vaikka osaamattomuus siinä näkyy. Liekin agilityn treenilista on tuskallisen pitkä ja ensi vuodelle pitää treenikuvioita miettiä uusiksi, jotta Liekki pääsisi riittävästi ja säännöllisesti harjoittelemaan.

Liekki hyllytti kisoissa jokaisen ratansa, mutta oli siellä kivoja pätkiä. Yhteneväisiä virheitä jokaiselle radalle oli yllättävät esteiden ohitukset, joille yhteistä tuntui olevan, että Liekki ei tullut puolta vaihtaviin ohjauksiin tai sitten takaakierrossa kiersi koko esteen... Muutama ohjauksista karkailu myös ja estejärjestyksen päättäminen itse (varsinkin väärät putkenpäät). Lisäksi Liekki hyllytti ensimmäisen radan kiipeämällä keinulle ennen aikojaan.... Onhan se kiva, että Liekki haluaa tehdä keinua (vaikka onkin vähän jännä este), mutta ehkä pitäisi ruveta treeneissäkin kieltämään tuota omatoimista suorittamista.

Tekniseltä puolelta kepit sujui ok: ekalla radalla meinasi aloittaa väärältä puolen, mutta korjattiin yhdessä ennen kuin yhtään väliä oli pujoteltu. Toisella radalla aloitus olisi mennyt oikein, mutta Liekki häiriintyi aidan toisella puolella olleesta yksittäisestä ihmisestä ja jätti kahdesti pujottelun täysin kesken mikä ei ole ihan tyypillistä Liekille. Kolmas kerta meni nappiin, mutta molemmat suoritettiin pujottelu naurettavan hitaasti. A meni kahdella radalla hyvin, mutta puomilla yksi alastulovirhe. Puomia on treenattu kotonakin ja se on sujunut hyvin edessä olevalla namialustalla (tällöin on tullut täysin selkeitä osumia). Keinulla Liekki oli selkeästi reippaampi vaikka ihan vielä päähän asti Liekki ei osaa juosta. Keinukin on ollut tehotreenissä. Renkaalle osuttiin 2/3 kerrasta heti ekalla yrittämällä ja yhdellä hutikerrallakin Liekki korjasi heti oikein.

Ekalla radalla Liekki tuntui aika sinkoilevalta ja pikkukoiraksi se teki aikamoisia lenkkejä käännöksissä, kun yritti kiihdytellä yhteen suuntaan. Toisella radalla tehtiin loppuun pitkä pätkä puhdasta rataa ja hyppärillä melkein selvittiin loppuun saakka puhtaasti. Liekki haki kivasti esteet muutamaa ohitusta lukuunottamatta (varsinkin putket). Liekki osasi hienosti myös pitkän estesuoran ja sen loppuun tehdyn kääntävän takaaleikkauksen. Yhtään rimaakaan ei tippunut.

Hilla meni omana päivänä oikein kivasti. Kolme lähes nollarataa taas, mutta vielä pitäisi saada se viimeinen sysäys, että tulisi ihan oikeita nollia eli käytännössä rimat jos pysyisi ylhäällä ja kontaktivirheitä ei tulisi. Ekalla radalla tippuili taas rimoja ja rengas räjähti. Yhtä niistolta ennen aikojaan kääntymistä lukuunottamatta tehtiin rata oikeassa järjestyksessä. Pudotukset eivät edes olleet minun vikoja (en ollut tiellä, rimat olivat eka ja vika este ja rengas oli suoralla) vaan Hilla hyppi taas päin persettä. Ehkä pitäisi muistaa kotonakin hypyttää kisakorkeuksia eikä Liekin korkeuksilla...

Toisella radalla unohdin radan ja seisottiin 5-10 sekuntia miettimässä mitenkähän rata jatkui. Hilla teki silti yli 4 m/s etenemän eli aika hyviin aikoihin oltaisiin päästy ilman minun unohdusta. Kaksi viimeistä agilityrataa olikin Hillalle sopivia juoksuratoja, joissa ei ollut hirveästi teknistä ohjaamista, jossa olen itse hidas. Tuloslappuun oli kuitenkin merkitty vitonen eli todennäköisesti puomin kontakti jäi tekemättä, jos virhe ei tullut siitä, että seisotin Hillaa kesken radan. Hillan hyppääminen oli huomattavasti parempaa kuin ekalla radalla ja kaikki rimat pysyivät ylhäällä, jopa viimeisen okserin. Viimeinen rata oli flow-rata ja tehtiin nollaa lähes loppuun saakka, kunnes Hillan oli vaan pakko hypätä hankalassa putkeen lähetyskohdassa ansaeste, jotka ovat Hillalle todella haastavia (ylimääräinen este käytännössä linjalla ja sen ohi pitäisi juosta). Toisin Hilla hyppäsi viimeisenä esteenä olleen okserinkin sekaan ja siitä olisi varmasti rima tippunut miten tahansa ohjattuna, kun se oli heti keppien jälkeen pitkällä välimatkalla.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Koulutuksia

Marraskuun puolessa välissä oli Huotareiden koulutus, joka kattaa kaiken kahden viikon aikana koirieni saaman koulutuksen. Tai siis vain Liekki kouluttautui... Tokopuoleen minua ei olisi edes hirveästi innostanut mennä, mutta en kehdannut peruakaan varsinkin kun olin myös ilmoittautunut myös sunnuntain agilitykoulutukseen. Ja niin vain olin silti niin hullu (yhden muun lisäksi), että jaksoin olla koko päivän paikalla klo 9-18.30 välisen ajan...  Enkä mitään erityistä intoa edes saanut uudestaan harrastamaan tottelevaisuusjuttuja.

Sunnuntain agilitykoulutus oli oikein kiva. Pete Huotari oli oikein mukava kouluttaja ja osasi selittää asiat niin, että tälläinen jo aikoja sitten agilitykärrystä tipahtanut ymmärsi mitä pitäisi tehdä. Kannattaa ehdottomasti mennä hänen koulutuksiin, jos tarjoituu tilaisuus! Rata oli todella vaikea enkä olisi edes Hillan kanssa selvinnyt suurimmasta osasta nyt Liekistä puhumattakaan. Hyvä kuitenkin, että se oli juuri Liekki joka osallistui koulutukseen, koska se osoitti osaavansa enemmän kuin minä kuvittelen ja sen ensimmäinen veto vain tuntui AGILITYLTÄ ja mitä se voisi parhaimmillaan Liekin kanssa olla.

Liekin kanssa ei selvitty kuin 13. esteelle saakka. Tärkeimmät opit meille koultuksesta oli, että älä heiluttele käsiä (koska jalat eivät ole silloin oikeaan suuntaan) ja mieti linjat tarkkaan. Lisäksi ajoissa oleminen ei tarkoita sitä, että ryntäillään paikasta toiseen vaan ollaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Älä varmistele turhia, koska Liekki ei sitä tarvitse (ei tarvitse kutsua radalla luokse). Kepeillä anna tilaa, koska minun kulkeminen siinä ihan lähellä vain häiritsee, koska Liekki osaa pujoitella. Kepeillä kuitenkin pitää treenata aloituksia (temppu) ja lisäksi Liekille tulisi opettaa hakemaan 13. esteen kaltaiset minusta poispäin suuntautuvat hypyt. Liekki sen sijaan hallitsi erinomaisesti päällejuoksut ja irtosi todella hyvin esteille muuten.

Lauantain tokokoulutukseenkin osallistuin Liekillä, koska se nyt oli kolmesta huonosta vaihtoehdosta vähiten huono. Liekki teki omalla vuorollaan luoksetuloa ja liikkeestä seisomista. Seisomiseen ei oikein muuta kommenttia, kuin että jatka samaan malliin (Liekille toivottavasti saataisiin rakennettua pompun kautta seisominen, kun joskus treenattaisiinkin). Luoksetulossa oli ongelmana, että Liekki ei hirveästi jarruttele selän takaa kiertäessä ja kaarrattaa. Tähän neuvona, että opettaa temppuna kiertämään yhtä/kahta jalkaa ympäri nonstoppina ja pyytää vielä kierto luoksetulon päätteeksi. Lisäksi lisää tarkkaavaisuutta esim. luoksetulon jättöön kutsumalla välillä Liekki seuraamaan kun on kävelemässä poispäin.

Liekin varautuneisuudesta oltiin kovin huolissaan, vaikka itse en ollut. Ottihan Liekki paljon häiriötä kaikesta mahdollisesta ympäristöstä ja varsinkin vieraista ihmistä. Mutta koko ajan Liekin kanssa eläneenä, Liekki oli varsin reipas, ei kertaakaan hyytynyt kokonaan eikä sillä ollut kovin kiire mamman luokse turvaankaan. :P Paljon se on kehittynyt. Mutta oli meillä koulutuksen loppupuolella vieraita ihmisiä häiriönä ja Liekin piti juosta ihmiskujan läpi ja seurata ihmisten ympäri.

Muuta tokokoulutuksessa:
- Luoksetulon pysäytys: koiralle heitetään nami kauemmas ja koira kutsutaan takaisin jolloin pysäytys ja heti perään peruutus. Toisena tapana lelun heittäminen koiran etujalkojen väliin. Jos käyttää takapalkkaa, ohjaaja määrittelee kumpaa kautta koira kääntyy hakemaan palkan (estetään vinoutta).
- Eteenmenon pysähdykseen terävyyttä: koira lähetetään eteen, pysäytetään ja koira saa hakea namin heti ohjaajalta. Pysäytyksen jälkeen ei koskaa koiraa päästetä eteenmenopalkalle.
- Liikkeestä istumiseen nopeutta: koiralta pyydetään kurre-temppu heti istumisen jälkeen.
- Kisamaisen treenin ei tarvitse / ei pidä olla kisamainen
- Kokeneen koiran taitojen testaaminen: kosketusalusta ruudun eteen, mutta koiran tulee osata silti hakeutua ruutun.
- Kiertohyppynoudossa merkin voi tuoda esteiden lähelle eli merkki tulee esteiden ja kapuloiden väliin.
- Jos käytetään nameja maassa luopumiseen, koira ei saa ottaa niitä itse, vaan ohjaaja antaa ne koiralle.

Huotareiden koulutusta seuraavana viikonloppuna oli Sanni Kariniemen agilitykoulutus. Edeltävänä päivänä pikkuhauva ja isohauva kävivät treenaamassa samassa hallissa agilityä. Se ei pikkuhauvaa auttanut, sillä koulutuspäivänä Liekillä oli huono päivä ja se keskittyi kaikkeen muuhun kuin agilityyn. Hieman luulen, että ympäristöön reagoiminen oli tällä kertaa sitä, että mitähän muuta kivaa olisi tarjolla, kun mamman tarjoama tekeminen ei kelpaa... Keinulle se olisi kovasti halunnut mennä ja keikkui siellä useamman kerran ja samoin yksi putki oli sellainen, että aika usein Liekki oli sielläkin.

Hilla sentään oli parempi ja sai jopa tehtyä koko radan läpi! Tässä koulutuksessa painotettiin ehkä eniten ohjaajan omaa liikkumista. Tärkeimpänä itselle ehkä muistissa on, että kun haluaa koiran hyppäävän esteen ohjaajan puolelta, pitää katseen takana/koirassa riittävän pitkälle ennen hypylle päästämistä. Liekille kannattaisi opettaa tekemään esteitä (in-init ja takaakierrot) sanallisita käskyistä, kun se tykkää tehdä temppuja. Lisäksi keinulla palata taaksepäin ja laskea itse keinun pää, kun Liekki on keinulla.


torstai 8. marraskuuta 2018

Hyviä huonja uutisia


Sähköpostiin tuli ilouutinen siitä, että ensi vuonna ei tarvitse kuulua rally-tokon valmennusrenkaan. Tästä tiedosta olisi kai pitänyt olla surullinen tai vihainen, mutta minulle tämä oli suuri helpotus ja kuin iso taakka olisi otettu pois harteilta. Kieroa kyllä, näin hyvällä tuulella en olekaan ollut pitkään aikaan. Vastuunkanto yksinään renkaan toiminnasta oli aikamoinen taakka varsinkin kun hommat eivät siinä toimi kuten jäsenten vaihtuvuudesta varmasti näkyy. Ja rehellisesti sanottuna mitään isompaa hyötyä renkaaseen kuulumisesta ei ole tullut.


Ihan täysin treenaamattomasti ei ole heittäydytty, vaan parin viikon aikana on tehty pikkujuttuja. Liekin kanssa varsinkin on yritetty aktivoitua ja saada lähes päivittäin jotain aikaiseksi, jotta päästäisiin yliviivaamaan jääkaapin ovessa olevaa tavoitelistaa.


Sunnuntaina Hilla ja Liekki (sekä Tinja) kävivät treenaamassa agilityä. Palattiin perusasioiden äärelle eli yritetään kerrankin kehittää osaamista myös agilityssä. Kaikki koirat tekivät yksinkertaiset harjoitteet, johon kuului puomin kontaktin treenaaminen (Liekillä juoksupuomi), kepit (Hillalle ja Tinjalle avokulmatreeni ja Liekillä verkot alussa ja lopussa apuna) sekä kolmen esteen suora, jonka koirien piti mennä itsenäisesti. Kerrankin tuntui, että agilityssä saatiin jotain aikaiseksikin ja koiria (Liekkiä ja Hillaa) koulutettiin eteenpäin. Ainakin Hilla suostui nyt treenissä ottamaan puomin kontaktit nätisti. Liekki osui hienosti puomin kontaktille aina kun Liekki laitettiin juoksemaan alastulorampin yläpäästä, mutta ihan täysin varmasti sama ei sujunut, jos puomi otettiin ihan kokonaan.


Sileän maan lajeja on treenattu sitten ihan kotona sisätiloissa pääasiassa, mutta viikonloppuna kerran käytiin ihan kentällä tekemässä ei mitään järkevää ja lisäksi hallissa agilityharjoitusten jälkeen tehtiin pienet treenit. Nämä siis isomman alueen treenit käytännössä tarkoitti sitä, että Liekki on juossut ruutuun ja hakenut kapulaa. Muuten sisällä on sitten treenattu uusia juttuja, kuten oikean puolen seuraamisen perusasentoa, puolenvaihtoa takaa, liikkeestä seisomista (jonka Liekki alkaa hallita pienellä käsimerkillä) ja istumista ja peruuttamista vasemmalla seuraten. Hilla on hinkkaillut seuraamista eli tehnyt muutaman askeleen seuraamista perusasennosta toiseen ja Tinja on vahvistellut muutamia rallyliikkeitä (puolenvaihto takaa, saksalainen, sivuaskeleet).



tiistai 6. marraskuuta 2018

Syysleiri


Toissa viikonloppuna oli rally-tokon valmennusrenkaan syysleiri. Osaanotto leirille oli turhan vähäinen, mutta toivottavasti ensi haussa tulisi mukaan sellaisia, jotka ovat toiminnassa mukana muutenkin kuin nimellisesti. Minulle leirin paras hetki oli perjantai, jolloin saatiin hetken aikaa olla koirien kanssa ihan nelistään oikein kivalla mökillä, josta riitti metsäpolkuja ja metsäautoteitä vaikka miten pitkälle. Koirat eivät olleetkaan juuri hetkeäkään viikonlopun aikana hihnassa. Majavan pesäkin nähtiin.



Lauantaina kouluttamassa oli Päivi Saarilahti, jonka juttu on koirakon väliset suhdeasiat. Olisi hyvä kirjoittaa muistiinpanot heti, niin asiat eivät kerkiäisi unohtua. Ajateltavaa kuitenkin tuli taas, vaikka ei ehkä ihan sellaista mitä oli tarkoitettu? Lauantain koulutus sopi meille oikein erinomaisesti: 20 minuuttia hiljaa paikallaan pysymistä. :D Hilla ei ole kyllä aikaisemmin jaksanut kitistä niin pitkään, kun se niin kovasti odotti pääsevänsä tekemäänkin jotain. Ja tujotti 15 minuuttia katkeamattomasti kouluttajaa... Mutta suostui Hilla esittämään erityislahjakkuutensa nukahtaa ihan minne tahansa.

Koultuksen aluksi oli kahden tunnin luento.

Suhde koiraan on hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen siis määrittelee itse mitä hyvä suhde on ja mitä siltä haluaa. Suhde on kuitenkin toisen kohtaamista. Muutos on pysyvä ominaisuus maailmassa, ja siksi myös suhde koirakon välillä muuttuu koko ajan samoin kuin vire. Yhdessä ja erikseen koetut asiat muuttavat suhdetta. Tavoitteena on keskittynyt, rento yhteistyö. Osaaminen ei pääse loistamaan, jos vire on liian korkea tai matala. Vain koira pystyy näyttämään minkä verran pystyy keskittymään ja kantamaan vastuuta.


Hilla sai kommenttia, että se näyttää koiralta joka ajattelee paljon (vastapainoksi Tinja ei ajattele yhtään...) ja ehkä tahmeus tokossa liikkeiden väleissä johtuu siitä, että se ei kerkiä prosessoda riittävästi tapahtumia. Ylivireen puolelle kääntyminen taas yliyrittämisestä, joka johtuu minun tyytymättömyydestä. SIitä päästäänkin hulluuden alkulähteelle, kun voi pohtia sitä, että olenko itse tulkinnut kaiken aivan päinvastaiseksi. Itsestäni tuntuu enemminkin siltä, että olen ihan itse ruokkinut ylivirettä sillä, että haluan koirien näyttävän työskennellessään varsin lennokkailta. Ja hassuinta asiassa on, että koirat ovat menneet viime kokeissa erinomaisesti, vaikka itsellä on ollut ihan paska fiilis...

Päivän tärkeimmät opit olivat ehkä se, että koira määrittelee etenemistahdin ja koiran tulkinta ja lukeminen tulee olla läsnä koko koulutuksen ajan. Esimerkkinä Liekin mietintätauot, jossa se näyttää passivoituvan mutta oikeasti pohtii kovasti mitä siltä halutaan. Tässä tilanteessa ei ole oikein lähteä koiraa painostamaan ja hakemaan “aktiivisuutta” vaan antaa koiran miettiä rauhassa ja sitten jatkaa, kun koira on koulutukseen valmis. Toinen pohdittava asia on miten paljon me omilla asenteilla ja tunteilla vaikutamme koiriimme, esimerkiksi aina tiettyjen henkilöiden koirat ovat aina erityisen häiriöherkkiä. Koirankoulutuksessa ehkä pitäisi löytää muitakin vahvuuksia ja heikkouksia kuin tekniset asiat ja tunnistaa tällaisia omia vaikutuksia koiriinsa ja pohtia onko koira oikeasti sellainen kuin sen käsitän olevan.
  

Sunnuntaina oli sitten renkaalaisten oma päivä. Koska meitä oli niin vähän paikalla, niin Tinja ja Liekkikin pääsivät tekemään kaikki harjoitukset. Aamulla oli kaksi pientä harjoitusta, jossa toisessa lähetettiin koira halutulle merkille usean joukosta sekä toisessa haettiin esteille kontrollia hypyttämällä jonkin esteen yli estesarjassa ja taas seuruuttamalla seuraavan ohi. Omien koirien kohdalla ei sattunut mitään yllättävää. Hilla oli todella hyvä merkeillä ja kuunteli kiltisti ohjeet, Tinja puolestaan räiski alkuun ennen kuin pääsi jyvälle, että ehkä kannattaisi kuunnellakin. Esteillä taas Hillalla kesti hetki tajuta, että aina ei voi hypätä mutta Tinja puolestaan oli tässä oikein haka. Liekki sitten teki merkin ihan pelkkänä yhden merkin kiertona, mutta esteillä se oli tosi hyvä.

Iltapäivällä tehtiin mestariluokan rataa. Tuli aika selväksi, että Hillan vireelle pitää ruveta oikeasti tehdä jotain, jos aiotaan vielä kisata. Rata oli seuraamisen osalta pelkkää poikittamista ja keulimista... Tinja oli oikein kiva, mutta muutama tekninen heikkous saatiin esille (puolenvaihto takaa, pujottelu oikealla seuraten). Liekki oli yllättävän hyvä radalla, vaikka se ei osaa oikeasti edes oikealla puolen seurata. Vaikka se yritti monesti palata tutummalle puolelle seuraamaan ja oikealla puolen piti mennä namin avulla, niin se yhdisteli häkellyttävän hyvin vanhaa oppimaansa uuteen ja teki monia sellaisia liikkeitä mitä aikaisemmin ei olla edes harjoiteltu erinomaisesti.





Liekin tyylinäyte peruutuksesta.

torstai 25. lokakuuta 2018

Sitä samaa


Koirien treenaaminen on jäänyt erittäin vähäiseksi. Käytiinköhän kerran keskiviikkona treenaamassa? Viikonloppuna kuitenkin käytiin kisaamassa. Lauantaina ajettiin Jyväskylän kautta Kuopioon shelttien rally-tokomestaruuksiin. Ei ollut kovinkaan hyvää tunnetta mennä kisoihin, mutta raahauduin kuitenkin. Kyseessä tuplakisat, joista ensimmäisellä radalla ratkottiin shelttien rotumestaruus.

Ensimmäinen rata oli tehtäviltään erittäin helppo. Eipä se paljoa auttanut, kun molemmille tuli kaksi uusimista. Tinja mokasi helppoja kohtia ja Hilla tarjoili kiertämisen sijaan sitkeästi vaan puolen vaihtoa edessä. Tinja sai kympin virheen ekassa tuplasaksalaisessa eikä se videolta katsottuna minusta ole sen arvoinen... Tinjalle kai myös pari vinoutta. Hilla kai sai virheet kun korjasin linjan puolenvaihdossa jalkojen välistä ettei Hillan tarvitsisi kävellä kylttiin ja yhdestä vinoudesta ja lopuista ei tietoa eikä hirveästi kiinnostakaan. Tinja sai 82p eikä edes sijoittunut shelttien mestaruudessa eli oltaisiin voitu jättää menemättä. Tinja oli silti osaamiseltaan, asenteeltaan ja kaikin puolin parempi kuin yksikään kisoissa ollut sheltti tai yksikään muukaan koira.  Hilla sai 88p.



Huonot pisteet tuli, mutta tiedän hyvin mistä johtui. Liian vähäinen treeni yhdistettynä huonoon asenteeseen, eikä edes yritystä tehdä huolellisesti (siis minä, ei koirat). Molemmat koirat tekivät kuitenkin iloisesti ja aivan mielettömällä asenteella vaikka asenne alkaa mennä jo vähän yli.

Toiseen rataan en edes viitsinyt tutustua. Tinja veti täydet 100p. Voittokin tuli, mutta pesuaineille tuli aikamoinen hinta hakea Kuopiosta. Hilla teki rimanalituksen karkaamalla hypyillä, mutta sai silti ansaitsemattomat 95p.



Sunnuntaina tehtiin paljon kivempia juttuja ja HIlla sekä Liekki pääsivät agilitykisoihin. Olin Ilmoittanut Hillan vain kahdelle agilityradalle. Ensimmäisellä radalla itselle sattui pieni ohjausmoka, joten Hilla hyppäsi saman esteen kahteen kertaan ja lisäksi puomin kontakti oli (jälleen kerran) hakusessa ja yksi rimakin taisi tippua. Toisella radalla Hilla meni oikein mainiosti. Yksi rima taas alas, puomin kontakti ja yllättävä keppivirhe Hillalta. Mutta kun tuloksia tuli vain kolme, niin Hilla sijoittui kolmanneksi.



Hillan kanssa oli todella kivaa mennä, ja ihan kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Kerrankin tuntui, että voi olla tyytyväinen itseenkin, kun uskalsin koko ajan liikkua rohkeasti ja Hillan edellä turhia odottamatta. Vaikka tässäkin vielä olisi opeteltavaa.

Se räjähti. T: Liekki
 Liekki ei onnistunut tällä kertaa ihan yhtä hyvin kuin ensimmäisissä kisoissaan, mutta sai kuitenkin arvokasta kokemusta. Yhdelläkään radalla kepit eivät onnistuneet, vaan joka radalle aloitukseen tuli virhe ja lisäksi Liekki ei malttanut kahdella radalla pujottella lopussa ihan joka väliä. Keinukin oli edelleen jännittävä ja puomin kontakti oli kyseenalainen. Ensimmäinen rata oli ehdottomasti paras, vaikka Liekki karkasikin taas selän takaa väärälle esteelle. Toisella radalla Liekki huomasi, että meillä onkin yleisöä ja loput kaksi rataa menikin Liekin osalta hieman jännittäessä kummallisia ihmisiä. Viimeisellä radalla tehtiin kuitenkin muutakin kuin hylly ja 10vp päästiin kolmannelle sijalle.




Liekkikin on varsin kehityskelpoinen koira, mutta esteosaamista pitää vielä treenata paremmaksi ja opettaa Liekki sietämään vedättämistä, koska sillä tavalla osaan ohjata parhaiten ja saadaan Liekin nopeudesta todennäköisesti kaikki hyöty.

Tällä viikolla kaveri oli pari päivää käymässä ja koirat saivat työpäivien aikana erityishoitoa. Tinjalta hierrottiin jumit auki ja Hilla pääsi tekemään koiratanssia. Ja lisäksi uimaan koirauimalaan. Hilla ei suostunutkaan poistumaan altaalta vapaaehtoisesti, vaan se piti pakottaa. Ei ole aikaisemmin Hilla pistänyt neljällä tassulla hanttiin, että ei aio jostain lähteä. :D


sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Zero


Tämä biisi hyvin tiivistää tämän hetkiseni tunteeni tokoa kohtaan:


Tänään oli tokokoe, josta oli tarkoitus vain hankkia Liekille viimeinen ykkönen shelttien tokoykkösruusuketta varten. Tinja ilmoitettiin vain siivellä mukaan. Jo kisapaikalle ajaessa päätin, että tämä saa olla viimeinen tokokoe. Tinja oli erityisen hyvällä tuulella, teki hyvin, ei yhtään selkeää liikevirhettä, tuplakäskyä, väärää asentoa tai muutakaan. Ja silti tulos vain EVL2 247,5p... On aika luuseri-olo.

Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 7
Seuraaminen 9
Zeta 9
Luoksetulo 6
Ruutu 7½
Ohjattu nouto 8½
Kiertohyppynouto 8
Tunnari 8
Kaukot 6

Tämä oli kuin piste i:n päälle kaiken muun paskan lisäksi. Teki sitten Tinja hyvin tai huonosti, ei se koskaan riitä. Hetkellisesti kerkisin jo kuvitella, että ehkä tällä kertaa Tinjan osaaminen riittäisi siihen ykköseen. Tinja on viimeksi tehnyt täysin eheän koesuorituksen varmaan joskus avoimessa luokassa... Uskallan väittää, että Tinja on paljon osaavampi kuin keskimääräinen Suomessa kisaava EVL-koira, mutta impulsiivisuutensa takia siitä tuskin tulee koskaan täysin luotettavaa kisakoiraa tokossa. Ja Hilla on aina se paska kasirivin koira...  Tämän viikon maanantaina oli Sporttirakissa luento aiheesta “Oivaltava ohjaaja”. Ihan hyviä asioita, mutta onko se niin mustavalkoista, että jos homma ei toimi, niin joko syynä on huono suhde koiraan tai sitten sulla sattuu vain olemaan huono lajiin sopimaton koira?

Mutta tokossa kisaaminen saa riittää. Tinjan kanssa on jo yritetty tarpeeksi. En olisi uskonut sen saavan edes koularia voittajassa. Ja Hilla on jo saavuttanut kaiken mitä haluan ja hieman enemmänkin. Ehkä kisataan sitten joskus, jos tämä harrastaminen saadaan taas terveelle pohjalle ja siltä tuntuu. Nyt vain toko ei ole kivaa niin kuin harrastamisen kai kuuluisi olla. Ja aina voin treenata kotona ilman mitään paineita  vaikka ei kisattaisikaan (siitä sentään minä ja koirat vielä tykätään). Kaikki nämä ikävät tunteet tokossa vain alkaa vaikuttaa myös kaikkiin muihin koiraharrastuksiin.


Liekki sai ykkösensä. ALO1 182p ja TK1 kolmella kokeella (Liekki on muuten ensimmäinen koirani, jolla on TK1-koulari). Pisteet oli samat kuin voittajalla, mutta Liekki jäi kakkoseksi. Liekki toimi yllättävän hyvin täysin vieraassa hallissa. Vieraat ihmiset ja yleisö jännitti kovasti, mutta kuitenkin uskalsi tehdä kuitenkin liikkeet. Lelulla ei suostunut leikkimään, mutta namit kuitenkin kelpasi.  Meidän yhteistyö Liekin kanssa alkaakin olla kohtuullisen hyvällä mallilla. Luulen, että harjoitellaan Liekin kanssa vielä avoimen luokan liikkeet, mutta sen pidemmälle ei jatketa. Liekki on kiva koira. Siitä näkee, että se on todella suoritusvarma ja sähäkkä suorittaja, kunhan saa lisää rohkeutta ja rutiinia. Mutta mikään arvokisatason koira se ei ole.

Paikkamakuu 9½
Seuraaminen 8½
Liikkeestä maahan 8½
Luoksetulo 9½
Kapulan pito 9
Kaukot 9
Hyppy 9½
Kokonaisvaikutus 9

Tällä viikolla on treenattu kahdesti. Keskiviikkona otin kuvia kun oli niin hyvä ilma eli ei todellisuudessa tehty mitään järkevää. Tinjalla ja Hillalla oli kivaa. Liekki vähän leipääntyi kuvaamiseen ja totesi, että enkö voisi tehdä jotain kivaa hänen kanssaan. Lauantaina käytiin treenaamassa agilityä:


En toisin saanut 9/13-hyppyä sopimaan radalle, joten 8 tehtiin takaakiertona. Tästä tulikin yllättävän vaikea ohjattava. Liekki ei oikein halunnut mennä mustaa mutkaputkea toisesta päästä ja pujottelu ei ihan heti onnistunutkaan kovasta vauhdista, mutta maltin kanssa kyllä. Keinu tarvitsee Liekiltä vielä kovasti treeniä, mutta ei se toivoton ole, kun häntä kuitenkin heilui koko ajan ja omatoimisestikin kiivettiin keinun päälle vaikka vielä ei uskalletakaan reippaasti painaa päätä alas. Hillakin teki samaa rataa ja sen kanssa saatiinkin vähän hakea oikeaa rytmiä ja oikeita hyppykorkeuksia, että rimat eivät lennelleet.

Hilla onkin ilmoitettu kahdelle agilityradalle kisoihin. Toisin aion syynnätä sen ratojen välissä tarkkaan, että mitään oireita oikeassa takajalassa ei näy. Kotona jalka on kestänyt hyvin eikä pitkiin aikoihin ole näkynyt mitään ontumista.











sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Kuinka Hillasta tuli shelttien rotumestari


No ei tullut, mutta olisi tullut, jos olisi ollut oikeaa rotua. Lauantaina käytiin ihan turha reissu shelttien tokon rotumestaruudessa. Hilla olisi voinut käydä kokeissa lähempänäkin (tai oikeastaan jättää käymättä). Hillalle EVL1 275,5 pisteellä ja voitto viidestä koirasta. Paska maku jäi koko kokeesta, vaikka Hilla teki ihan hyvin. Silti taas kasirivi (paitsi ruudusta kymppi). Tuomarin mielestä Hilla ennakoi kaikissa juoksuliikkeissä. No ei ennakoinut. Tarkoituksella en antanut käskyjä heti liikkurin perään, ja nätisti odotti eikä missään vaiheessa edes nykinyt.  Ensimmäisellä tavulla lähti suorittamaan, mutta ei se ole ennakointia. Oli Hillalla ihan todellisia ongelmiakin, kuten seuraamisessa keuliminen ja lieveilmiönä perusasentoon nousemistreeneille, että ei mennyt maahan. Ja possuili loppukokeissa liikkeiden väleissä, mutta oma moka, kun jätin koiran tyhjän päälle.



Tinja teki taas hyvin, mutta ei kuitenkaan. EVL0 188,5 pisteellä.  Oikeastaan Tinja teki samat virheet kuin viime kokeessakin. Hyppäsi paikkiksen luoksetulossa vasten, meni maahan jäävän istumisessa, kiertäminen oli hieman hukassa ja nollasi taas sekä ruudun että ohjatun. Ruudun eteenmenossa oli koko matkalta teipinpalasia, joten tiesin, ettei se tule onnistumaan eikä Tinja malttanutkaan mennä ihan sinne kymmeneen metriin. Kuitenkin kahdella korjauksella sain Tinja täysin ympyrän keskelle, mutta tuomarin mielestä tuli liikaa käskyjä eli nolla koko liikkeestä. Ihan kiva, kun toiset tuomarit sallii sen pari korjausta ja edes vitonen olisi riittänyt tulokseen ja samalla rotumestaruuteen, kun Tinja oli ainut sheltti EVL:ssä... Ohjatussa sitten Tinja juoksi eteenmeno ympyrän kautta kapulalle eli jätti merkin noteeraamatta. Tunnarin kohdalla nostin kädet jo pystyyn, kun se suoritettiin niin, että koira joutui juoksemaan parin metrin päästä ruudusta, ruudun taakse etsimään kapulaa (oli muuten pisin koskaan näkemäni kymmenmetrinen...). Hillan kohdalla kysyttiin haittaako suorituspaikka. No ei kai HILLAA vaikka kylväisitte koko hallin leluja täyteen, mutta Tinjaa haittaa. Tinja ihme kyllä ratkaisi tunnariongelman lopulta, kun oli ensin käynyt kysymässä liikkurilta etkö voisi pelastaa koiraparkaa jo täältä ja käynyt sitä ruutuakin katsomassa...

Hieman enemmän tympäisee koko toko. En tiedä mitä tuon Tinjan kanssa tekisi, kun ei auta onnistumisten takaaminen treeneissä eikä häiriötreenit. Silti se ei keskity. Olen täysin varma, että Tinja oli aina liikkeiden alussa tietoinen mitä oli tekemässä, mutta kerkisi sitten taas unohtaa liikkuroinnin aikana mitä oltiinkaan tekemässä. Onneksi en ilmoittanut Liekkiä rotumestaruuksiin. Oli tuomari sen verran kovakourainen luoksepäästävyydessä, että Tinjakin murahti. Liekki kuitenkin yrittää vielä tälle vuodelle saada sen TK1:n, koska tämä saattaa olla ainut vuosi, jolloin Liekillä on mahdollisuus shelttien  tokon ykkösruusukkeeseen. Tinjakin pääsee siksi siivellä ensi viikolla tokokokeeseen, vaikka tekisi mieli perua...


Treenaamisessa on aktivoitu niin paljon, että käytännön treenien sijaan tein Liekille treenilistan. Se oli tarkoitus laittaa jääkaapin seinään ja aina yliviivata sellaiset kohdat, jotka Liekille on saatu opetettua ja jotka se hallitsee. Tämä kaatui siihen, että tulostin ei suostunutkaan tulostamaan eli tämä projekti ilmeisesti aloitetaan sillä, että käyn ostamassa uuden tulostimen.

Liekin treenilista
  • Paikallaanolot
    • Liikkuminen koiran taakse
    • Istuminen 30 metrin etäisyydellä 2 minuuttia näkyvillä ja piilossa.
  • Seuraaminen
    • Juosten käännös oikeaan ja vasempaan
    • Kolmen askeleen peruutus paikaltaan ja suoraan liikkeestä
    • Oikealla seuraaminen
      • Askel vasemmalle
      • Edessä istuminen ja ohjaajan kiertäminen
  • Liikkeestä seisominen/istuminen/maahanmeno
    • Seisomaan/istumaan jääminen
    • Ohjaajan liikkuminen koiran taakse
    • Perusasentoon siirtyminen
    • Seiso-istu-maahan askeleet
  • Ruutu
    • Ruudun pongaaminen ja lähteminen 20 metrin etäisyydeltä häiriössä
    • Pysähtyminen seisomaan ja maahanmeno 20 metrin päästä
  • Noutaminen
    • Sivulla pysyminen kapulan heittäessä ja käskyn odottaminen
    • Noutamaan lähteminen käskystä
    • Kapulan ottaminen ja palautus
    • Perusasentoon luovuttamaan siirtyminen
    • Kapulan luovutus
  • Kaukot
    • Vaihtojen tekeminen 7 metrin etäisyydestä ohaajasta
    • Kolmen vaihtosarjan hallitseminen
    • Seisomaan nouseminen
  • Merkin kiertäminen
    • Merkin pongaaminen ja lähettäminen 20 metrin päästä häiriössä
    • Paluu perusasentoon
  • Tunnistusnouto
    • Oman kapulan tunnistaminen ja palauttaminen
  • Käsimerkin häivyttäminen
    • Perusasennosta seisomaan nouseminen
    • Eteen istuminen
  • Puolenvaihdot
    • Spin molempiin suuntiin
    • Puolenvaihto selän takaa
    • Puolenvaihto jalkojen välistä

Liekki ei vielä juuri ollenkaan hallitse tokon avoimen luokan liikkeitä eikä rally-tokon voittajaluokan liikkeitä. Ainoastaan ruutua ja kiertoa ollaan hieman tehty eli työmaata riittäisi loppusyksylle ja ensi keväälle. Tavoitteena olisi ehkä loppukeväästä tokon avoin luokka, jos halutaan SM-kisoihin? Liekin kyllä pitäisi sitä varten kasvaa henkisesti aika paljon. Ja pitäisi ruveta treenaamaankin, jos haluaa koiran kanssa kisata ensi vuonna.



Ehkä hyödyttäisi tehdä samanlaiset listat noille isommillekin koirille, mutta en tiedä mitä sinne kirjoittaisi. Rupeaisiko harjoittelemaan kaiken maailman turhia temppuja, joilla ei ole mitään tekemistä minkään harrastuslajin kanssa? Rally-tokoonkin tuli uusia kylttejä, mutta ei jaksa pätkääkään kiinnostaa. Isot koirat osaa jo ne kaikki eikä muutenkaan rally-toko tällä hetkellä innosta.

Hilla kävi kokeilemassa lauantain kokeen jälkeen täyskorkeaa pk-A:ta. Tippui taas alas... Sain lopulta Hillan menemään A:n yli, mutta näkee, että ennen ilman mitään ongelmia ja keveästi  A:n yli kiiveennyt koira joutuu taistelemaan, että pääsee yli. Ei taida oikeassa takajalassa olla enää ponnistusvoimaa, ja jos esteiden yli ei pääse niin ei saa tulostakaan eikä ole mitään järkeä treenata.