Vuosi 2016 lopuillaan. Tämän vuoden aikana on saavutettu
kaikenlaista yllättävää ja paljon on jäänyt myös saavuttamatta. Suurimpina
kohokohtina Tinjan rallly-tokon SM-pronssi ja valioituminen. Kaikkea se
Tinjakin päättää tehdä. Rally-tokon suhteen meillä ei ollut edes Tinjan kanssa
mitään tavoitteita. Tinja on kuitenkin edistynyt vuoden aikana aivan valtavasti
ja paloja on vaan vihdoin alkanut loksahdella paikoilleen. Kova työ on
tuottanut vihdoin tulosta ja Tinja on ylittänyt tänä vuonna itsensä moninkertaisesti.
Yksi mieltä lämmittävä tuulos tältä vuodelta on Tinjan toinen VOI1. Tinja on
ollut suurimman osan vuotta, varsinkin syyskauden varsin iloinen ja reipas
kisaaja. Tämä vaati hieman rutiinien muutoksia, mutta ne ovat toimineet todella
hyvin. Ja kävi Tinja luonnetestissäkin, joka keskeytettiin heti alkuunsa
liiallisen pehmeyden ja huonojen hermojen takia.
Hillan vuosi on ollut varsin vaihteleva. Tokon osalta
minua on koko vuoden vaivannut se tunne, että en enää pidä lajissa kisaamisesta
ja siitä arvomaailmasta mikä tokossa vallitsee. Tämä on valitettavasti näkynyt
monessa kokeessa eikä paluuta taida enää entiseen olla. SM-kisoista tai
piirimestaruudesta ei tullut ykkösiä ja karsintakokeistakin vain yksi huono
ykköstulos. Miksi näin, sitä en osaa sanoa, koska osaamisen olisi kuitenkin
pitänyt riittää ihan hyvin tänäkin vuonna. Ensi vuodelle olen kuitenkin jo
päätökseni tehnyt, että emme mene karsintakokeisiin ja tuomaritkin katsotaan
(jos kisataan) varsin tarkkaan. Haluan kerrankin uskoa itse, että Hilla on
oikeasti hyvä ja hieno koira, kuten se onkin.
Rally-tokosta Hilla valioitui. SM-menestystä ei tullut,
kiitos yhden kyltin totaalimokaamisen. Muuten Hilla on mennyt todella hienosti
(vain yksi uhkailu rukkasiksi joutumisesta, kiitos putkien) ja osaamisen olisi
tässäkin riittänyt SM-menestykseen vallan mainiosti, mutta nyt oli huonoa
tuuria. Agilityn osalta sitten tuli se yksi serti mitä kovasti toivottiinkin.
Muuten Hilla onkin sitten mennyt vaan vuoden mittaan yhä tuhmemmaksi ja
tuhmemmaksi. Nollaprosentti on ihan surkea (8,08%), mutta kuitenkin vuoden
aikana tehtiin kolmosissa 8 nollaa, joista kolme hyppärillä. Ja näköjään ollaan
kisattu ihan liikaa agilityssä, 99 starttia!
Tavoitteet
vuodelle 2017
Hilla
- Toko
- EVL1 SM-kisoissa
- Agility
- Yksi agility-SERT ja yksi hyppäri-SERT
- kisataan vähemmän, max. 60 starttia
- Rally-toko
- SM-kisoissa finaaliradalle ja 10 parhaan joukkoon
Tinja
- Toko
- TK3
- EVL:ssä kisaamista
- Rally-toko
- Tinja on tehnyt jo enemmän kuin tarvitsee, joten ei tavoitteita.
Hilla täytti
tänään 5-vuotta! Joku minulta kysyi joskus kesällä, että montako EVL1:stä
Hillalta löytyy. Niitä on 18 kpl, joista seitsemässä myös KP. Kerran Hilla on
mennyt yli 300 pisteen rajan ja kolme kertaa ollut hyvin lähellä. Ei se ole
ihan turha pullakoira kuitenkaan!
Joulun ajan koirat ovat pääasiassa lomailleet. Ajettiin
maanantaina toisin Ylöjärvelle saakka ensimmäiseen rally-tokon valmennusrenkaan
kokoontumiseen. Hirveästi ei treenattu vaan suurin osa ajasta meni kauden
suunnitteluun. Vähän kerittiin kuitenkin katsoa Hillan hyppykyttäyksiä.
Hillalle tuntui toimivan ihan kivasti se, että palkkaus tulee ennen kuin
kerkiää tiputtaa kontaktin. Yksi jännä huomio oli, että Hillalta aukeaa suu,
kun se rupeaa oikeasti kuuntelemaan ja rentoutumaan. Hilla oli ihan kotonaan
ihan uudessa hallissa ja oli varsin iloinen kun pääsi treenaamaankin (liian
vähän toisin Hillan mielestä). Hilla myös kökötti ihan rauhallisesti paikallaan
1,5 tuntia hallin reunalla, muiden koirien treenatessa. Hihna oli vaan näön
vuoksi roikkumassa perässä.
Torstaina treenattiin pitkästä aikaa ulkona. Molemmat
tekivät oikean puolen perusasennon hakua. Molemmissa on sama vika, että paikka
ei ole ihan selkeä, jos oikea käsi ei olekaan normaalilla paikallaan eli
ottavat siitä tukea. Tinja itse asiassa osaa tulla paremmin perusasentoon,
mutta sen kanssa on asiaa treenattukin enemmän. Tinjan kanssa yritettiin myös
oikean puolen seurausasentoa viedä edemmäs. Naksuttelu tuntui tässä kaikkein toimivimmalta
menettelyltä sen lisäksi, että yrittää nyt vain ensin tehdä vaan yhden askeleen
siirtymisiä, jotta Tinja ei kerkiä siirtää itseään liian taakse. Tinjan liian
takana oleva seurauspaikka on selkeästi vaan väärin opittu tapa.
Muuten Tinja tekikin eteenmenoja sekä kosketusalustalle
että teki ”seinä”kosketuksia autoon. Seinäkosketuksissa Tinja jäi aika
voimakkaasti kiinni edellisen paikan kosketukseen ja saattoi jopa kiertää auton
toiselle puolelle. Eli vielä suoraan etenemistä ei olla saatu liitettyä mukaan
käskyyn. Hillakin teki eteenmenoja mutta lelulle sekä lisäksi jumppaili
kaukoja.
Koirien joululahjat ovat olleet oikein mieluisat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti