tiistai 13. syyskuuta 2016

Korrien koulutus

Maanantaina oltiin Hillan kanssa Pekka Korrin ja Riitta Jantusen-Korrin tokokoulutuksessa. Hirveästi ei keritty tällä kertaa saada toisten koulutuksesta irti, kun kaksi koulutusta pyöri yhtä aikaa ja koulutus ei ollut mitenkään hirveä pitkä.

Hillan kanssa oltiin Riitan koulutuksessa. Ensimmäisenä asiana paneuduttiin Hillan kyttäämiseen/silmän käyttöön. Ensimmäisenä mielenkiintoisena näkökohtana tuli se, että kyttäily voi olla ihan aitoa esineiden tms. katselua tai sitten sijaistoiminto pettymykselle, kun liikkeestä ei tullutkaan palkkaa ja sitten voi katsella olisiko jotain muuta kivaa. (Jälkimmäinen voisi kyllä ihan hyvin päteä Hillaan.)

Ensin katsottiin miltä Hillan työskentelyä ohjatussa. Hilla teki varsin kivasti. Merkillä hieman hidas pysäytys ja pientä kapulan pyörittelyä palautuksessa. Sitten Riitta heitteli kapuloita maahan ja siirteli merkkejä, jonka jälkeen seuruutin Hillan näiden kohteiden ohi. Näissä ei ollut mitään ongelmaa ja Hilla seurasi oikein kivasti välittämättä. Seuraavaksi testatattiin miten Hilla suhtautuu samoihin häiriöihin, kun sen ensin seuruuttaa lyhyen pätkän, sitten vapauttaa ja palkkaa sosiaalisesti. Tässä alkoikin heti näkyä kyttäily. Hillaa ei oikein kiinnostanut minun kehut vaan rupesi vilkuilemaan kaikkia kivoja esineitä. Ohjeeksi tähän, että harjoitteli vapautuksen, sen jälkeen takaisin perusasentoon ja vasta tästä palkkauksen. Myös kisamaisempia treenejä olisi hyvä tehdä runsaasti. Varsinkin joku liikkuri siirtelemään tavaroita kentällä tai sitten voi itse heitellä leluja, mutta koiran silti pitää pysyä ohjaajan kanssa henkisestikin. Riitan mukaan, kuitenkin tilannetta on saatu kuitenkin jo työstettyä, koska Hilla pystyy kuitenkin luopumaan kohteista.

Toisena ongelmakohtana oli sitten Hillan nykiminen liikkeissä. Hillalla on tapana heittää itsensä matalaan kiihytysasentoon liikkurin käskystä kaikissa juoksuliikkeissä. Tähän ohjeena oli harjoitella käsitargettia ja namista luopumista. Hillalle olisi siis hyvä nyt lähteä työstämään molempia. Käsitargetin ideana olisi, että koira koskettaisi kuonolla kämmentä ja täten luopuu kohteesta. Käsitargetissa on se etu, että sillä voi hyvin muistuttaa koiraa vielä luopumisesta ennen liikkeen alkua. Namista luopumisessa taas koiran tulee väistää kämmenessä olevaa namia ja samalla luopua myös kohteesta, esim. kapulasta. Luopumiseen kannattaa liittää oma käskynsä, jolloin koiraa voi käskeä sitten kokeissakin luopumaan kyttäyskohteistaan. Näitä molempia lähdettiin harjoittelemaan niin, että heitettiin kapula ja sen jälkeen koiran piti joko koskettaa kättä tai väistää avointa namikättä. Nämä oli Hillalle varsin vaikeita ja se pystyi aika viiveellä luopumaan kapulasta, mutta luopumisen jälkeen toisaalta keskittyi sitten oikeasti myös pitämään kontaktia eikä enää kytännyt kapulaa.

Hillan nykimisiin liikkeiden aikana (esim. merkillä ja ruutuun lähetyksissä) pitäisi vaan muistaa pitää tiukat kriteerit ja palkata myös asennossa pysymisestä(!). Väärässä mielentilassa koiraa ei saisi päästää tekemään liikettä loppuun, eli koiralle pitäisi huomauttaa, että ei noin jos alkaa pikkasenkin nojailemaan ja miettimään seuraavaa vaihetta. (Vähän on oltu ehkä hölliä tämän asian kanssa.)

Kolmanteen ongelmakohtaan ei sitten meillä jäänytkään enää aikaa, mutta Riitta antoi pikaisesti vinkkejä. Kolmantena ongelmakohtana meillä olisi ollut Hillalla hitaat pysähtymiset ruudussa ja merkille. Ohjeena olisi avustaja palkkaamaan lelulla pysähtymisistä eli lelu lentäisi heti koiran jalkoihin stopista. Ei voi kuitenkaan käyttää bortsuille kovinkaan montaa kertaa, kun sitten lähtevät ennakoimaan (ja varsinkin Hilla, joka kyttää sitten myös leluja). Toisena olisi sitten kahden hyvin opetetun kosketustargetin välillä juoksuttaminen, joka voisi olla toimiva. Toisin Hillalla tuli eteenlähetyksissä kosketustargetille kaartamista, joten niistä jouduttiin luopumaan…

Hillan mielestä koulutus oli ihan tylsä. Se kerkisi juosta yksinään ruutuun nukkumaan, tarjota peruuttamista ja merkkiä sekä karata putkeen. Melkein kuitenkin voisi taas innostua tokon kouluttamisesta. Siis melkein.

Muiden koulutuksista saatuja vinkkejä:
- Kisakehään voi harjoitella oikeanlaista fiilistä harjoittelemalla kehään tuloja niin, että rakennetaan koiralle mielikuva kisakehästä kivana paikkana ja taas odotusalue on se tylsä paikka, jossa ei tapahdu mitään. Monesti ohjaajat sortuvat palkkaamaan hirveästi siellä odotusalueella ja sitten sillä kisa-alueella ei tulekaan enää mitään, joten koirat nopeasti oppimat mieltämään sen tylsäksi paikaksi. (Voisi Tinjan kanssa harjoitella aika paljon.)
- Kapulan pitoon voi harjoitella parempaa otetta namista luopumisen kautta samalla lailla kun Hillan perusasentoihin haettiin lisää ryhtiä.
- Jäävissä liikkeissä palkkaus olisi hyvä suunnata taakse, jotta koira ei oppisi jättämään takapäätään ”kevyeksi”.
- Kehätarkastusta pelkäävää koiraa on hyvä opettaa kulkemaan ensin kulkemaan tarkastajan ohi vapauttamalla se namikipolle (tai lelulle) sitten pikkuhiljaa lisätään samaan hommaan kevyt kosketus ja siitä vapautus kauemmas olevalle kupille. Tarkoitus olisi opettaa koira olemaan välittämättä tarkastajan läsnäolosta. Tarkastajan itse ei kannata antaa nameja, koska tällöin koira joutuu ottamaan kantaa tarkastajan läsnäoloon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti