maanantai 27. lokakuuta 2014

Ahneella porsaalla ei ollut huono loppu


Sunnuntaina oli Tinjan ihan ensimmäiset agilitykisat! Ilmoitin Tinjan vain siksi, kun Hillan kanssa ei voi nyt kisata ja oman seuran kisoihin oli päästävä. Tinjahan ei osaa kunnolla edes kaikkia esteitä. Edellisiltana mietin vielä, että mahtaakohan Tinja osata edes rengasta. Odotuksia ei siis ollut paljoa enempää kuin hyllyn verran.

A-agilityrata HYL
Ensimmäinen rata oli ihan mentävä. Muutama ansaestepaikka, mutta muuten vaan suoraan kurvailua. Sellainen rata siis, joka olisi ollut Hillan kanssa helppo. Tinja aloitti heti huutokonsertin (pitkät estevälit…) ja tuli 4. esteestä ohi. Hylky tuli jo puomille, kun Tinja pomppi alastulokontaktin yli ja kun katsoin sitä pahasti, niin palasi tekemään kontaktin. Loppuradalla parissa kohtaa sekoilin itse pahasti ja Tinja sai vaan lisää siitä vettä myllyyn. Keinua luuli puomiksi ja järkyttyi kovasti, kun se lähtikin alaspäin.

Tässä välissä Tinja varasti autossa ollessaan mun laukusta Hillalle tarkoitetut namit. Onneksi olivat kuivamuonaa, sillä niitä oli Tinjan päivän aterian verran…

B-agilityrata 5vp 3 sija/16.
Tällä radalla suurin osa hyllytti kaikissa säkäluokissa ja yhteensä taisi tulla vain kolme nollaa. Todella haastava rata ykkösten radaksi; olen mennyt kakkosissakin huomattavasti helpompia ratoja. Ja pari estettä oli jo nostettu 40 senttiin. Minulla ei ollut rehellisesti sanottuna radalle lähtiessä aavistustakaan miten aikoisin hoitaa viimeisen putken jälkeiset esteet, sillä kaikki vaihtoehdot tuntuivat aika huonoilta, kun Tinja ei osaa paljon mitään. Niisto putken jälkeiselle esteelle oli ensisijainen suunnitelma, josta riskillä pujottelu oikealta puolelta, vaikka se onkin Tinjalle jäykempi puoli. Vähän kuten arvelinkin, niin en minä mitään niistoa kerinnyt mennä tekemään, vaan hätäisesti joku valssia muistuttavan hirvityksen. Mutta Tinja kääntyi tosi nätisti puomia edeltävältä esteeltä! 5vp tuli siitä, kun Tinja tuli A:n ohi. Ilmeisesti putki hämäsi siinä alla ja minä tyhmästi, vielä lähdin väistämään putkea juuri silloin kun lähetin Tinjaa A:lle. Ihme olisi ollut, jos nolla olisi tullut, sillä Tinjaa oli todella raskas ohjata.

Tinja kisavideo:


Tinja mitattiin 36-37 senttiseksi eli se joutuu hyppimään kaikki agilitykisat oman säkäkorkeutensa verran tai enemmän.  :( Mutta Tinja on niin hidaskin, että ei meidän kannata muutenkaan kolmosiin saakka jatkaa. Tinja ei syönyt myöskään mittausta suorittanutta tuomaria, kun lahjoin Tinjan nakeilla. ;)

Nähtiin myös ensimmäistä kertaa Hillan isä Spiiku elävänä. Kroppa oli ihan samanlainen kuin Hillalla, mutta muuten ei hirveästi samankaltaisuutta ei näyttänyt olevan. Ehkä olemus hieman muistutti toisiaan.

Hilla harjoitteli kontaktin pitoa ja muutaman askeleen seuraamista kisapaikalla. Seuraamisasento tuntuu suoristuneen ja paljon. Lisäksi treenattiin muutamaa agilityohjausta: sylkkäri, niistosokkari, ”vippaus” (en tiedä oikeaa nimeä) ja vastakäännös. Sylkkäriä ei varmaan olla tehty kunnolla koskaan aikaisemmin, mutta aika hyvin lähti menemään muutamalla toistolla. Enemmänkin jouduin itse harjoittelemaan oikeaa ohjausta. Niistosokkarissa ja vippauksessa ei mitään ongelmaa. Vastakäännös ei tuntunut hyvältä ja videolta näki, että ohjaus ei ole oikein. Rytmityskin pielessä.

Hillan agitreeniä:


Tehtiin myös Hillan kanssa agitokoa, eli palkattiin tokoliikkeitä agilityllä (merkki ja ohjattu):



Torstaiagility
Hilla sai tehdä torstaiagilitykerran. Päivän rata:


Kakkoselle ja seiskalle ennakoivat valssit, ysille vastakäännös, 12 jälkeen vekkaus ja ensin 15:n jälkeen puolivalssi, joka vaihdettiin ihan valssiksi. Hilla ei pysähtynyt millään A:lle, liukui vaan aina pois. Sunnuntaina pysähtyi A:lle ilman erillistä käskyä… Ensimmäisen ennakoivan valssin kanssa hieman ongelmia, sillä Hilla ei oikein kääntynyt sillä tarpeeksi hyvin. Hyppäsi pitkälle vaikka katsoi oikein. Palkattiin pari kertaa jo ennen kakkosta lelulla ja sen jälkeen hyppäsi ohjuria nuolemalla. Ysin vastakäännöksellä hieman ongelmaa puolestaan siinä, että käänsin liikaakin Hillaa ja jouduin korjaamaan vekillä putkelle. Loppuun vielä kuutosesta rata loppuun + kaikki ohjaukset ja vaati aika paljon keskittymistä, mutta meni  kuitenkin!

Perjantairallytoko
Perjantaina rallytokossa pitempi rata, jossa ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä. Tinja suoritti hirmu hyvin radan läpi ja oikeasti keskittyi. Muutamassa kohdassa menin itse liian lähelle kylttiä suorittamaan tehtävää ja Tinjalla oli hieman vaikeaa. Tulpaanissa Tinja vähän harhaantui ja irtosi käännöksessä, mutta tuli heti käskystä takaisin. Itsenäisesti oli eri käännöksiä A4:n päällä.

Hilla treenasi hallissa tokoa kisatalkootöiden jälkeen. Tehtiin ohjattua niin, että kävin piilottamassa sivukapulat sermien taakse. Ensimmäisellä toistolla Hillan osalta päätöntä sinkoilua ja kuuntelemattomuutta, mutta sitten sai jujusta kiinni ja haki hyvin sekä suorilla että korjauksilla. Hillan kanssa yritettiin myös päästä kaukoissa eteenpäin. Vähän näyttäisi toimivan m-s-i-vaihtoon jos ensin käsken peruuttamaan ja vasta sitten istumaan.

Lauantaina vain Hilla teki. Tehtiin taas ohjattua ja tässä ei Hilla mokannut kertaakaan. Toisin kapulat olivat helpossa paikassa. Lisäksi kokeiltiin taas peruutusistumista vähän pidemmältä matkalta.

Kuvia viimeisimmästä tokokokeesta. Kaikissa kuvaajana Isabella Fagerström ja kuvat täältä.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti