Sunnuntaina oli Tinjan ihan ensimmäiset agilitykisat!
Ilmoitin Tinjan vain siksi, kun Hillan kanssa ei voi nyt kisata ja oman seuran
kisoihin oli päästävä. Tinjahan ei osaa kunnolla edes kaikkia esteitä.
Edellisiltana mietin vielä, että mahtaakohan Tinja osata edes rengasta.
Odotuksia ei siis ollut paljoa enempää kuin hyllyn verran.
A-agilityrata HYL
Ensimmäinen rata oli ihan mentävä. Muutama
ansaestepaikka, mutta muuten vaan suoraan kurvailua. Sellainen rata siis, joka
olisi ollut Hillan kanssa helppo. Tinja aloitti heti huutokonsertin (pitkät
estevälit…) ja tuli 4. esteestä ohi. Hylky tuli jo puomille, kun Tinja pomppi
alastulokontaktin yli ja kun katsoin sitä pahasti, niin palasi tekemään
kontaktin. Loppuradalla parissa kohtaa sekoilin itse pahasti ja Tinja sai vaan
lisää siitä vettä myllyyn. Keinua luuli puomiksi ja järkyttyi kovasti, kun se
lähtikin alaspäin.
Tässä välissä Tinja varasti autossa ollessaan mun
laukusta Hillalle tarkoitetut namit. Onneksi olivat kuivamuonaa, sillä niitä
oli Tinjan päivän aterian verran…
B-agilityrata 5vp
3 sija/16.
Tällä radalla suurin osa hyllytti kaikissa säkäluokissa
ja yhteensä taisi tulla vain kolme nollaa. Todella haastava rata ykkösten
radaksi; olen mennyt kakkosissakin huomattavasti helpompia ratoja. Ja pari
estettä oli jo nostettu 40 senttiin. Minulla ei ollut rehellisesti sanottuna
radalle lähtiessä aavistustakaan miten aikoisin hoitaa viimeisen putken
jälkeiset esteet, sillä kaikki vaihtoehdot tuntuivat aika huonoilta, kun Tinja
ei osaa paljon mitään. Niisto putken jälkeiselle esteelle oli ensisijainen
suunnitelma, josta riskillä pujottelu oikealta puolelta, vaikka se onkin
Tinjalle jäykempi puoli. Vähän kuten arvelinkin, niin en minä mitään niistoa
kerinnyt mennä tekemään, vaan hätäisesti joku valssia muistuttavan hirvityksen.
Mutta Tinja kääntyi tosi nätisti puomia edeltävältä esteeltä! 5vp tuli siitä,
kun Tinja tuli A:n ohi. Ilmeisesti putki hämäsi siinä alla ja minä tyhmästi,
vielä lähdin väistämään putkea juuri silloin kun lähetin Tinjaa A:lle. Ihme
olisi ollut, jos nolla olisi tullut, sillä Tinjaa oli todella raskas ohjata.
Tinja kisavideo:
Tinja mitattiin 36-37 senttiseksi eli se joutuu hyppimään
kaikki agilitykisat oman säkäkorkeutensa verran tai enemmän. :( Mutta Tinja on niin hidaskin, että ei
meidän kannata muutenkaan kolmosiin saakka jatkaa. Tinja ei syönyt myöskään
mittausta suorittanutta tuomaria, kun lahjoin Tinjan nakeilla. ;)
Nähtiin myös ensimmäistä kertaa Hillan isä Spiiku elävänä.
Kroppa oli ihan samanlainen kuin Hillalla, mutta muuten ei hirveästi
samankaltaisuutta ei näyttänyt olevan. Ehkä olemus hieman muistutti toisiaan.
Hilla harjoitteli kontaktin pitoa ja muutaman askeleen
seuraamista kisapaikalla. Seuraamisasento tuntuu suoristuneen ja paljon.
Lisäksi treenattiin muutamaa agilityohjausta: sylkkäri, niistosokkari, ”vippaus”
(en tiedä oikeaa nimeä) ja vastakäännös. Sylkkäriä ei varmaan olla tehty
kunnolla koskaan aikaisemmin, mutta aika hyvin lähti menemään muutamalla
toistolla. Enemmänkin jouduin itse harjoittelemaan oikeaa ohjausta.
Niistosokkarissa ja vippauksessa ei mitään ongelmaa. Vastakäännös ei tuntunut
hyvältä ja videolta näki, että ohjaus ei ole oikein. Rytmityskin pielessä.
Hillan agitreeniä:
Tehtiin myös Hillan kanssa agitokoa, eli palkattiin
tokoliikkeitä agilityllä (merkki ja ohjattu):
Torstaiagility
Hilla sai tehdä torstaiagilitykerran. Päivän rata:
Kakkoselle ja seiskalle ennakoivat valssit, ysille
vastakäännös, 12 jälkeen vekkaus ja ensin 15:n jälkeen puolivalssi, joka
vaihdettiin ihan valssiksi. Hilla ei pysähtynyt millään A:lle, liukui vaan aina
pois. Sunnuntaina pysähtyi A:lle ilman erillistä käskyä… Ensimmäisen ennakoivan
valssin kanssa hieman ongelmia, sillä Hilla ei oikein kääntynyt sillä tarpeeksi
hyvin. Hyppäsi pitkälle vaikka katsoi oikein. Palkattiin pari kertaa jo ennen
kakkosta lelulla ja sen jälkeen hyppäsi ohjuria nuolemalla. Ysin
vastakäännöksellä hieman ongelmaa puolestaan siinä, että käänsin liikaakin
Hillaa ja jouduin korjaamaan vekillä putkelle. Loppuun vielä kuutosesta rata
loppuun + kaikki ohjaukset ja vaati aika paljon keskittymistä, mutta meni kuitenkin!
Perjantairallytoko
Perjantaina rallytokossa pitempi rata, jossa ei ollut
oikeastaan mitään ihmeellistä. Tinja suoritti hirmu hyvin radan läpi ja
oikeasti keskittyi. Muutamassa kohdassa menin itse liian lähelle kylttiä
suorittamaan tehtävää ja Tinjalla oli hieman vaikeaa. Tulpaanissa Tinja vähän
harhaantui ja irtosi käännöksessä, mutta tuli heti käskystä takaisin.
Itsenäisesti oli eri käännöksiä A4:n päällä.
Hilla treenasi hallissa tokoa kisatalkootöiden jälkeen.
Tehtiin ohjattua niin, että kävin piilottamassa sivukapulat sermien taakse.
Ensimmäisellä toistolla Hillan osalta päätöntä sinkoilua ja
kuuntelemattomuutta, mutta sitten sai jujusta kiinni ja haki hyvin sekä
suorilla että korjauksilla. Hillan kanssa yritettiin myös päästä kaukoissa
eteenpäin. Vähän näyttäisi toimivan m-s-i-vaihtoon jos ensin käsken
peruuttamaan ja vasta sitten istumaan.
Lauantaina vain Hilla teki. Tehtiin taas ohjattua ja
tässä ei Hilla mokannut kertaakaan. Toisin kapulat olivat helpossa paikassa. Lisäksi
kokeiltiin taas peruutusistumista vähän pidemmältä matkalta.
Kuvia viimeisimmästä tokokokeesta. Kaikissa kuvaajana Isabella Fagerström ja kuvat täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti