Oma tekemäni kooste Mia Skogsterin seuraamisklinikasta
perustuen omiin muistiinpanoihin. Tämä kooste ei ole todenmukainen yhteenveto seuraamisklinikan
sisällöstä vaan siinä on esitetty lähinnä itselleni tärkeitä asioita ja jätetty
paljon itselleni merkityksetöntä tai itsestään selvää asiaa pois. Lisäksi
asioita on osittain arvotettu erilailla kuin seuraamisklinikalla ja sisältää
myös täten omia arvojani ja mielipiteitäni.
Pohja hyvään koirankoulutukseen
Onnistuneen koiran koulutuksen pohjana kyky lukea koiraa
sekä koiran ja ohjaajan välinen hyvä suhde. Koiran ja ohjaajan väliseen hyvään
suhteeseen kuuluvat ohjaajan halu
työskennellä koiran kanssa ja että ohjaaja
kunnioittaa koiraansa. Hyvä suhde on molemminpuolinen vuorovaikutus eikä
koostu pelkästään koiran kunnioituksesta ohjaajaansa kohtaan ja halusta
työskennellä hänen kanssaan. Ajattelutapa, jossa vähätellään koiraa: ”Tää on
vain tällainen”, on tuhoavaa. Rakentavampaa koiran koulutusta on nähdä koiran
heikot puolet kehityskohteina, ja koulutuksessa voi ja pitääkin pyrkiä koiran
hyvien puolien korostamiseen.
Hyvä suhde on
hyvän tottelevaisuuden perusta.
Mitä ohjaajan
tulisi opetella?
- kehumaan koiraansa eri tavoin
- kiittämään koiraansa kahdella eri tavalla: koiraa aktivoivasti ja passivoivasti
- antamaan koiralle selkeitä signaaleja kehollaan
- tekemään itsensä koiralle kiinnostavaksi
- ohjaamaan koiraa äänellä
- leikkimään koiran kanssa
- olemaan koiralle selkeä ja ennalta arvattava
- palkkaamaan ja rankaisemaan koiraa oikea-aikaisesti
Mia Skogster korosti luentonsa alussa äänen ja kehon
käyttöä koiran koulutuksessa. Koira lukee tarkasti kehonkieltämme ja
äänensävyjämme tahdoimme niin tai emme. Tätä voi käyttää koulutuksessa
tehokkaasti hyväksi esimerkiksi käyttämällä innostavaa äänensävyä käskyjen
annossa vireen nostoon, toisaalta ankaralla äänensävyllä tuomaan kieltoon
painoa tai nostaa palkkion odotusarvoa. Tasapaksua äänen käyttöä tulisikin
välttää.
Kisatilanteissa on edullista, että koira oppisi
hiljaisuuden ja jännittämisen tarkoittavan palkkaa. Ohjaaja ei voi muutenkaan
tehdä itseään kiinnostavaksi liikkumalla itse koko ajan, koska tämä on raskasta
koiralle. Eihän saaliskaan liiku koko ajan, johon saalispalkkaus perustuu.
Oikein ajoitettuina saalispalkan pysähtymisellä luodaan sopivaa jännitettä
koiraan.
Koira kiinnittää ihmisessä kaikkein eniten huomiota
käsiin, koska niistä tulee palkka ja ne ovat huomattavan iso osa kehoamme ja
olennainen osa kehosignaalejamme. Varsinkin imuttamalla opettaessa (jota Mia
itse käyttää seuraamisen alkeisopettamiseen) käden paikka ja oikeanlainen
käyttö on tärkeää.
Miksi koiraa pitäisi osata ohjata äänellä? Koska äänellä
voidaan hallita myös silloin kun koira on kiinnostunut jostain muusta eikä pidä
katsekontaktia ohjaajaansa. Täten myöskään koiraa ei voi aina voi ohjata vain
aina liinasta, jotta koira oppisi äänen käyttöön. Miksi sitten koiraa pitäisi
osata ohjata myös käsiavuilla? Koska tästä on hyötyä kun lähdetään opettamaan
tekniikkaa.
Palkkauksen ja rangaistuksen oikea-aikainen ajoitus on
tärkeää. Jokaisesta pakotteesta ja korjauksesta pitäisi seurata myös palkkaus.
Lisäksi palkkauksen ja rankaisun pitäisi osua juuri siihen hetkeen, kun koira
aloittaa tai aikoo tehdä oikein tai väärin. Mia itse käyttää koulutukseen
paljon pakotteita ja on sitä mieltä, että sheippaamalla koiran opettaminen
seuraamaan on liian aikaa vievää, koska seuraaminen koostuu niin monesta
pienestä osa-alueesta. Muuten hän ei tyrmää sheippaamista täysin.
Mitä koiran
pitäisi oppia ensimmäisen vuoden aikana?
- ohjaajan kanssa työskentely on hauskaa ja innostavaa
- ohjaajan ei-käskyä ja fyysistä koskemattomuutta tulee kunnioittaa
- hallintakäskyt: ei, tänne, odota, irti, istu
- ohjautumaan äänestä ja käsiavuista
- motivoitumaan ohjaajan antamista nameista
- leikkimään ohjaajan kanssa
- leikkisäännöt
- ohittamaan toiset koirat ja ihmiset hallitusti
Leikkisääntöjen opettaminen on tärkeää siksi, että
koiralle voidaan rakentaa oikea tunnetila ja pitämään virettä yllä. Koiran
tulisi osata irrottaa heti käskystä. Jos tästä jäädään tappelemaan, käy
helposti niin, että koiran vire laskee alas joka näkyy edelleen leikin
jälkeiseen koulutussessioon ja mielentilaan. Leikki pitäisi pyrkiä lopettamaan
siihen tilanteeseen kun koira on vielä innokas leikkimään ja haluaa leikkiä.
Irti-käsky lähdetään opettamaan ensin vaihtamalla lelu
ruokaan. Sitten annetaan ensin käsky jota seuraa liikkeen pysäytys ja lelun
vaihto ruokaan. Onnistuneita irrotuksia seuraa leikin jatkuminen.
Mia kritisoi nykyistä suomalaista muotia, jossa pyritään
saamaan mahdollisimman nuoret koirat koulutettua mahdollisimman pitkälle jo
nuorella iällä ja saamaan koirat mahdollisimman nopeasti kisaamaan ylimpiin
luokkiin. Säästeliäästi koulutettuna koira voi saada muutaman kisavuoden lisää.
Paukkuarat koirat eivät ole pk-koiria: niille ei voi
ampumisen aikana käyttää pakoteta eikä palkata, koska stressaavat ampumista.
Eli paukkuarkaa koiraa ei voi täysin totuttaa ampumiseen.
Seuraamisen rakentaminen
Seuraamisen
alkeet
1. motivoiminen –
motivoitumaan oppiminen
Seuraamisen rakentamisessa lähdetään ensimmäiseksi
liikkeelle yhteistyön ja laumavietin kehittämisestä. Koiran olisi hyvä oppia
varastamaan ruokaa kädestä (koska kaikki kielletty on koiran mielestä
hauskempaa ja kasvattaa täten motivaatiota). Tätä varten olisi hyvä antaa
pennulle ruuat kädestä ensimmäiset 2-4 viikkoa. Samalla koira myös oppii, että
kädet ovat kiinnostavat ja niistä saa ruokaa eli koiralle opetetaan käsiapujen
käyttö.
2. tekniikka
Palkka oikeassa kädessä (koulutus aloitetaan nameilla
imuttamalla). Vasen käsi ohjaa koiraa oikeaan paikkaan ja lisäksi totuttaa
koiran vasemman käden liikkeeseen. Vasemmalla kädellä palkatessa sormet
ulospäin ja ranne taittuneena. Ohjaaja on koulutuksessa passiivinen ja vartalon
tulee pysyä suorassa palkatessa.
Seuraamisen
alkeisjatko
Käsiapuja lähdetään vähentämään ja motivaatiota
kasvattamaan. Koiralle opetetaan perusasento ja sivuaskel. Sivuaskeleen
opettamisessa tärkeää on oikea käden liike, jotta myös takapää saadaan
työskentelyyn mukaan. Lisäksi koiralle opetetaan leikkimisen säännöt ja
hallinta.
Milloin vaihto
ruuasta lelupalkkaan?
- koira osaa oikean tekniikan ruualla suoraan seuruuttaessa
- eli koira osaa seurata oikeassa kädessä olevan namin avulla seurata lyhyitä pätkiä kun käsi on ylhäällä eikä koira häiriinny vasemmasta kädestä
- on tiivis, suorassa linjassa ja oikeassa kodassa ohjaajaan nähden (lapa ohjaajan polven tasalla)
- osaa hakeutua suoraan perusasentoon sivuaskeleissa pomppimatta
- koira osaa leikin säännöt, leikkii hyvin ja
kunnioittaa ohjaajaansa
Lelupalkalla palkatessa koiran on käännyttävä palkalle
vasemman kautta eli poispäin ohjaajasta. Ihanteellisesti palkkauksen suunta on
etuviistoon vasemmalle. Palkkausta edeltään myös selkeä signaali, josta koira
tietää palkan olevan tulossa (eikä reagoi jokaiseen ohjaajan nytkähdykseen).
Milloin EI vaihdeta?
- koira on motivoituneempi ruuasta kuin lelusta
Jos jäädään palkkaamaan ruualla, seuraaminen opetetaan
vasemmalla kädellä palkaten. Koiralle myös opetetaan kontakti kasvoihin, kun
käsi siirtyy pois. Koiralle opetetaan, että käsi (eli palkka) tulee takaisin
vain silloin kun koira on itse aktiivinen.
Nuori koira
Saalispalkka on oikeassa kädessä kainalossa koiran pään
yläpuolella. Alkuharjoitukset ovat perusasentoon siirtymisiä ja seuraamispätkät
pidetään lyhyinä. Kestoa lähdetään pikku hiljaa lisäämään. Koiraa tulee kehua paljon, jotta päästään oikeaan mielentilaan!
Saalispalkkaa lähdetään häivyttämään siirtämällä lelu niskaan, kainaloon tai
magneetilla selkään. Mitä enemmän koiralla on taipumusta palkan vaanimiseen,
sitä nopeammin palkka tulisi siirtää piiloon. Vaanivalla koiralla lelun
siirtäminen niskaan on parempi vaihtoehto kuin kainalossa.
Vireen nostamiseen ja oikean mielentilan löytämiseen voi
käyttää haukuttamista. Haukuttaminen ei kuitenkaan ole aina järkevää
herkkähaukkuisilla koirilla, koska se provosoi entisestään äänenkäyttöön
seuraamisen aikana.
Kontaktiharjoitukset
Tapahtuu perusasennossa. Opetetaan koiralle mitä siltä ei haluta. Kielto, jos koira tekee
väärin. Korjauksen jälkeen hetken hiljaisuus ja sitten palkkaus.
Kontaktiharjoituksissa otetaan häiriöt mukaan ja opetetaan koira sietämään
häiriöitä katkaisematta kontaktia.
Käännökset
Koiran tulisi opettaa käyttämään takapäätään ja
peruuttamaan jo alkuvaiheessa. Eli käännökset otetaan mukaan jo pennulla. Käännösten
harjoittelu aloitetaan ensin loivilla käännöksillä, esim. 45 astetta. Vasemmalle
käännyttäessä ja täyskäännöksissä koiran tulisi olla aktiivinen ja tavoitella
palkkaansa. Apuja lähdetään ensin häivyttämään paikallaan käännöksissä.
Käännökset opetetaan ensin ruualla, sitten lelulla ilman apuja ja vasta sitten
liitetään valmiiseen seuraamiseen. Eri käännökset tehdään selviksi koiralle
erilaisilla askelkuvioilla. Askelkuviot tulisi valita koiran mukaan; ei ole
yhtä oikeaa tapaa kääntyä.
Täyskäännöksessä kiertävä tapa on parempi, koska sillä
saa tuomarilta helpommin paremmat pisteet (koska tuomarin huomio on tällöin
kiinnittynyt täysin koiraan). Sen sijaan sivulla pysyvällä koiralla ohjaaja ”pysyy
paikoillaan” täyskäännöksen ajan, joka vähentää pisteitä.
Seuraamisen jatko
Palkka siirretään kokonaan piiloon ja aletaan treenaamaan
enemmän kisamaisia suorituksia. Mukaan otetaan tempomuutokset, pysähtymiset,
käännökset ja kaarrokset (sekä henkilöryhmä ja ampuminen). Koiralta vaaditaan
hyvää kontaktin pitoa. Jos koira reagoi häiriöön, käännytään oikealle, annetaan
pakota ja palkataan kun koira korjaa.
Jos koira pysähtyy hitaasti, ei pidetä palkkaa esillä
(koira jää muuten vaanimaan). Lisäksi koiraan ei luoda jännitettä vaan
jännitettä poistetaan rapsuttelemalla ja antamalla sitten ruokapalkka.
Kisavalmiuden
opettelu
Koira valmistellaan kisasuoritukseen opettamalla sille
tietyt rituaalit, ilmoittautuminen, perusasennossa
odottaminen ja kaavio. Kaavion opettaminen etukäteen on tärkeää, koska
silloin koira oppii, että myös siitä saa palkkaa, ja vältetään tilanne, jossa
koira oppii, että tietystä seuraamiskaaviosta koetilanteessa ei tulekaan
palkkaa eikä silloin tarvitse yrittää. Myös perusasennossa odottelun
opettaminen on tärkeää, koska tämä laskee virettä.
Aikuisella koiralla harjoitusten tulisi simuloida
kisatilannetta.
Muuta huomioitavaa seuraamisen opettamisessa
Koiran ominaisuudet tulee huomioida jo pentuna.
Koulutuksen aikana seurataan koiran reaktioita ja koiraa koulutetaan sen
ominaisuuksien mukaan. Seuraamisasennon
pitää olla sellainen, että se on luonnollinen koiralle. (Kaikille ei siis
saa näyttävää seuraamista...)
Koulutuksessa
pyritetään peittämään koiran puitteet ja tuomaan sen hyvät ominaisuudet esille.
Tee siis kompromisseja joilla saavutetaan mahdollisimman hyvät pisteet
kilpailuissa ja pitkä kisaikä. Hyvä
suhde on kaikkein tärkeintä! Kaikille koirille ei vaan aina saa hyvää
seuraamista eivätkä kaikki pysty ohjaamaan koiraansa maksimivireessä
(hallinta).
Ohjaajan tulisi opetella ohjaamaan koiraa mahdollisimman
vähillä vartaloavuilla, pitäen kädet rentona edes ranteista. Tällä tehdään
vaikutus tuomariin ja tehdään hyvää mielikuva. Ohjaamisen tulisi näyttää
vaivattomalta ja helpolta.
Kokonaisuus tulee
ottaa huomioon: liikkeiden välit ovat ensiarvoisia ja myös siellä on
muistettava pitää eleettömyys (sekä hyvä seuraaminen). Erinomaisilla liikkeiden
väleillä tehdään vaikutus tuomariin ja saadaan mahdollisesti muutama tarvittava
lisäpiste liikkeistä.
Treenaa oikeasti
tärkeitä asioita ja keskity sitten vasta lillukanvarsiin.
Summa Summarum: Mitä seuraamisklinikasta jäi käteen?
Ilahduin kovasti Mian painotuksesta ohjaajan kykyyn lukea
koiraansa ja käyttämään omia apujaan (ääntä, vartaloa) tarkoituksenmukaisesti.
Nämä seikat ovat erityisesti omassa koulutuksessa erittäin korkeassa siassa ja
juurikin ohjaaja minusta tekee 90% onnistuneesta koulutuksesta. Tämä on syy
miksi omilla koirillani ei ole juurikaan mitään pitkään jatkuvia ongelmia ja
varsinkaan status quota. Ennemminkin reagoin turhankin herkästi ongelmakohtiin.
Paljon sellaista tuli esille, joita voin ottaa mukaan
omaan koulutukseenkin. Ei ehkä niinkään seuraamisen opetukseen vaan enemmän
kokonaisvaltaiseen koulutukseen. Ensimmäistä kertaa minulle perusteltiin
kunnolla miksi liikkeiden välit pitäisi olla kunnossa, joten eiköhän niitä
harjoitella kevätkausi. Mia käyttää itse koulutuksessaan paljon fyysisia
pakotteita mutta koiralle reilulla tavalla. Mian tavat olivat omasta mielestä
täysin sopivia Hillalle ja soveltavin osin myös Tinjalle.
Kaiken kaikkiaan seuraamisklinikalle kannattaa mennä jos
siihen tulee tilaisuus. Vaikkakin olen sitä mieltä, että oman koiran kanssa
olisi ehkä saanut hivenen enemmän irti. (Hyvä on, Hilla on vaan kuriton! :D) Mia
ei kuitenkaan hirveästi avaa käyttämiään termejään tai pakotteiden periaatetta
(kysyttäessä näin todennäköisesti tekisi), joten perustiedot kannattaa olla ennestään
ja hieman aikaisempaa kokemusta koiran koulutuksesta.
Ja loppuun vielä laatukuvat kisavideolta:
Ja loppuun vielä laatukuvat kisavideolta:
![]() |
Ei näin... |
![]() |
Vaan näin. |