torstai 2. tammikuuta 2014

Jälkikärpänen

Ensimmäinen askel kohti virallisia agilitykisoja on otettu... Hilla panttailee edelleen juoksujaan, joten saa nähdä milloin päästään kisailemaan. 

Jälki ja esineruutu
Me tehtiin pitkästä aikaa jälkeä! Pitää käyttää hyödyksi, kun on näin hyvät ilmat. Aloitettiin esineruudulla. Ruudun koko noin 15x20 metriä ja kolme esinettä: pari Hillan lelua ja yksi random hanska. Ensimmäinen lähetys oikein onnistuneesti ihmepallolle, kuten tarkoitus, ja nousi heti. Toisena löytyi hanska. Viimeisen lelun löytymiseen meni hieman pidempään, kun Hilla kävi oikein hitaasti ja huolellisesti aluetta läpi. Näkee hyvin Hillan työskentelymentaliteetin: kaikki pitää tehdä äärimmäisellä huolellisuudella.

Jälki oli lyhyempi kuin oli tarkoitus, mutta kohtalaisen vaikeassa maastossa, jossa paljon risukkoa ja kivien muodostamia korkeuseroja. Matkaa noin 200 metriä ja sain laitettua neljä keppiä matkalle. Tarkoitus oli harjoitella janalta jäljen etsimistä. Hilla puski taas väkisin takajäljelle vaikka yritin lähteä niin loivasti janalle, että lähtee varmasti oikeaan suuntaan jäljestämään. Jäljesti kuitenkin todella hyvin, löysi mm. jäljen kivien päältä, ja löysi varmasti kaikki kepit. Jälki on siis janoja lukuun ottamatta todella hyvällä mallilla!

Vuodelle olisikin seuraavia asioita harjoiteltavana:
  • Janat! Jotta Hilla ei aina kääntyisi takajäljelle.
  • Jäljen keppien ilmaisu. Olisiko Hillalle paras tapa ilmaista kepit maahan menemällä?
  • Esineruudun esineiden palautus.
  •  Esineruudussa työskentelyyn lisää nopeutta. Ei aina tarvitse olla niin huolellinen.
  • (Ohjaaja opettelee käyttämään jälkiliinaa)

Mutta jos me nämä asiat saadaan kuntoon (vielä tänä vuonna), niin mullahan on periaatteessa maaston osalta kisavalmis koira?

Sirkuskoulu
Sirkuskoulussa Hilla on jatkanut vähän laiskasti treenaten jalkojen välistä pujottelua. Hilla siis on kyllä kovin innoissaan, kun pääsee käyttämään päätään, mutta minä en ole nyt jaksanut joka ilta panostaa temppujen opetteluun. Hillalla oli tänäänkin leveä hymy naamallaan, kun tajusi mitä haen jalkojen välistä pujottelulla.

Toko
Tokoa ollaan tuttuun tapaan treenattu ahkerasti, mutta olen malttanut tällä viikolla pitää jopa pari lyhyempää treenikertaa! Pitää olla ylpeä itsestään.

Tinja ei ole oikeastaan treenannut tällä viikolla mitään muuta kuin oikean puolen perusasentoa, mutta sitäkin erittäin ahkerasti. Päästiin lähes kokonaan vinoudesta eroon, mutta pikkukengurun pitää vieläkin pomppia. Käännöksetkin alkaa pikkuhiljaa sujua ja opetin Tinjan (vähällä vaivalla) menemään maahan ja seisomaan oikean puolen perusasennosta. Metskua on naksuteltu vähän: paineistuu edelleen. Tinja yllätti tänään iloisesti tunnarissa etsimällä erittäin rauhallisesti oikean kapulan näpertämättä vääriä! Hieman oli kuitenkin epävarma, koska jatkoi etsimistä vielä senkin jälkeen kun oli löytänyt oikean kapulan.

Hilla on edistynyt valtavasti seuraamisessa. Nyt ollaan saatu seuraamiseen tiettyä rauhaa, mutta samanaikaisesti Hilla kuitenkin työskentelee erinomaisessa vireessä. Olemme pystyneet keskittymään paljon tekniikan hiomiseen. Voisin jo melkein sanoa, että seuraaminen alkaa pikku hiljaa näyttää siltä miltä kuuluukin. Tällä viikolla ollaan työstetty paljon peruutusta ja juoksua. Peruutus on nyt täysin suora, kun korjasin omaa askeltani lyhyemmäksi. Juoksua saatiin rauhallisemmaksi, kun palkkasin nameilla juoksun aikana. Siinä pitää vielä täyskäännöstä työstää paremmaksi, mutta vasemmalle käännöksessä Hilla käyttää uskomattoman hyvin takapäätään. Seuraavia projekteja seuraamisen osalta on varmaan nopeammat perusasennot.

Tänään tehtiin temppurata. Teki todella hyvää Hillalle, sillä se oli selvästi hieman ulapalla vaikka totteli kiltisti. Temppuradan pääteemana oli tunnari ja tunnarikapulan kantaminen. Etsi todella huolellisesti ja ei pureskellut kertaakaan kapulaa! Jouduin kyllä kerran käskemään Hillaa etsimään kapula uudestaan, kun hölmö tiputti sen kesken matkan juostessaan ruutuun. Tunnaria ollaan työstetty myös aikaisemmin viikolla.

Hieman ollaan töitä tehty myös merkin ja paikkamakuun kanssa. Paikkamakuussa tarvitaan häiriötreeniä, sillä haluaisin Hillan pitävän katseensa eteen, mutta ei provosoidu rauhallisessa ympäristössä kääntämään päätänsä. Turha siis harjoitella ennen kuin saadaan sopivaa häiriötä. Tinjakaan ei onnistunut sotkemaan Hillan ajatuksia. Merkkiä Hilla on tehnyt ihan ok, nyt kun siitä on palkattu, mutta vähän on ruvennut ylityöskentelemään ja hakee liian hyvin paikkaa merkillä. Ei siis pysähdy niin terävästi kuin tiedän sen osaavan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti