Ensimmäinen askel kohti virallisia agilitykisoja on otettu... Hilla panttailee edelleen juoksujaan, joten saa nähdä milloin päästään kisailemaan.
Jälki ja esineruutu
Me tehtiin pitkästä aikaa jälkeä! Pitää käyttää hyödyksi,
kun on näin hyvät ilmat. Aloitettiin esineruudulla. Ruudun koko noin 15x20
metriä ja kolme esinettä: pari Hillan lelua ja yksi random hanska. Ensimmäinen
lähetys oikein onnistuneesti ihmepallolle, kuten tarkoitus, ja nousi heti.
Toisena löytyi hanska. Viimeisen lelun löytymiseen meni hieman pidempään, kun
Hilla kävi oikein hitaasti ja huolellisesti aluetta läpi. Näkee hyvin Hillan
työskentelymentaliteetin: kaikki pitää tehdä äärimmäisellä huolellisuudella.
Jälki oli lyhyempi kuin oli tarkoitus, mutta kohtalaisen
vaikeassa maastossa, jossa paljon risukkoa ja kivien muodostamia korkeuseroja.
Matkaa noin 200 metriä ja sain laitettua neljä keppiä matkalle. Tarkoitus oli
harjoitella janalta jäljen etsimistä. Hilla puski taas väkisin takajäljelle
vaikka yritin lähteä niin loivasti janalle, että lähtee varmasti oikeaan
suuntaan jäljestämään. Jäljesti kuitenkin todella hyvin, löysi mm. jäljen
kivien päältä, ja löysi varmasti kaikki kepit. Jälki on siis janoja lukuun
ottamatta todella hyvällä mallilla!
Vuodelle olisikin seuraavia asioita harjoiteltavana:
- Janat! Jotta Hilla ei aina kääntyisi takajäljelle.
- Jäljen keppien ilmaisu. Olisiko Hillalle paras tapa ilmaista kepit maahan menemällä?
- Esineruudun esineiden palautus.
- Esineruudussa työskentelyyn lisää nopeutta. Ei aina tarvitse olla niin huolellinen.
- (Ohjaaja opettelee käyttämään jälkiliinaa)
Mutta jos me nämä asiat saadaan kuntoon (vielä tänä
vuonna), niin mullahan on periaatteessa maaston osalta kisavalmis koira?
Sirkuskoulu
Sirkuskoulussa Hilla on jatkanut vähän laiskasti
treenaten jalkojen välistä pujottelua.
Hilla siis on kyllä kovin innoissaan, kun pääsee käyttämään päätään, mutta minä
en ole nyt jaksanut joka ilta panostaa temppujen opetteluun. Hillalla oli
tänäänkin leveä hymy naamallaan, kun tajusi mitä haen jalkojen välistä
pujottelulla.
Toko
Tokoa ollaan tuttuun tapaan treenattu ahkerasti, mutta
olen malttanut tällä viikolla pitää jopa pari lyhyempää treenikertaa! Pitää
olla ylpeä itsestään.
Tinja ei ole
oikeastaan treenannut tällä viikolla mitään muuta kuin oikean puolen
perusasentoa, mutta sitäkin erittäin ahkerasti. Päästiin lähes kokonaan vinoudesta
eroon, mutta pikkukengurun pitää vieläkin pomppia. Käännöksetkin alkaa
pikkuhiljaa sujua ja opetin Tinjan (vähällä vaivalla) menemään maahan ja
seisomaan oikean puolen perusasennosta. Metskua on naksuteltu vähän: paineistuu
edelleen. Tinja yllätti tänään iloisesti tunnarissa etsimällä erittäin
rauhallisesti oikean kapulan näpertämättä vääriä! Hieman oli kuitenkin
epävarma, koska jatkoi etsimistä vielä senkin jälkeen kun oli löytänyt oikean
kapulan.
Hilla on
edistynyt valtavasti seuraamisessa. Nyt ollaan saatu seuraamiseen tiettyä rauhaa,
mutta samanaikaisesti Hilla kuitenkin työskentelee erinomaisessa vireessä.
Olemme pystyneet keskittymään paljon tekniikan hiomiseen. Voisin jo melkein
sanoa, että seuraaminen alkaa pikku hiljaa näyttää siltä miltä kuuluukin. Tällä
viikolla ollaan työstetty paljon peruutusta ja juoksua. Peruutus on nyt täysin
suora, kun korjasin omaa askeltani lyhyemmäksi. Juoksua saatiin
rauhallisemmaksi, kun palkkasin nameilla juoksun aikana. Siinä pitää vielä
täyskäännöstä työstää paremmaksi, mutta vasemmalle käännöksessä Hilla käyttää
uskomattoman hyvin takapäätään. Seuraavia projekteja seuraamisen osalta on
varmaan nopeammat perusasennot.
Tänään tehtiin temppurata. Teki todella hyvää Hillalle, sillä se oli
selvästi hieman ulapalla vaikka totteli kiltisti. Temppuradan pääteemana oli tunnari ja
tunnarikapulan kantaminen. Etsi todella huolellisesti ja ei pureskellut
kertaakaan kapulaa! Jouduin kyllä kerran käskemään Hillaa etsimään kapula
uudestaan, kun hölmö tiputti sen kesken matkan juostessaan ruutuun. Tunnaria
ollaan työstetty myös aikaisemmin viikolla.
Hieman ollaan töitä tehty myös merkin ja paikkamakuun
kanssa. Paikkamakuussa tarvitaan häiriötreeniä, sillä haluaisin Hillan pitävän
katseensa eteen, mutta ei provosoidu rauhallisessa ympäristössä kääntämään
päätänsä. Turha siis harjoitella ennen kuin saadaan sopivaa häiriötä. Tinjakaan
ei onnistunut sotkemaan Hillan ajatuksia. Merkkiä Hilla on tehnyt ihan ok, nyt
kun siitä on palkattu, mutta vähän on ruvennut ylityöskentelemään ja hakee
liian hyvin paikkaa merkillä. Ei siis pysähdy niin terävästi kuin tiedän sen
osaavan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti