torstai 26. syyskuuta 2013

Milloin saa luovuttaa?

Tänään alkoi taas syksyn ohjatut tokotreenit ja oli meidän osalta aika katastrofi. Aikamoinen isku taas palleaan, kun viime treenit kotona ovat menneet erinomaisesti ja Hilla on tuntunut edistyvän valtavasti.

Hillan seuraaminen hajosi taas atomeiksi. Juuri kun luulin, että palaset alkaisivat olla koossa. Hilla toimi esimerkkinä muille miten huonoa takapään käyttöä lähdetään korjaamaan. Paitsi, että Hillan virheet eivät jääneet siihen. Se vinkui, seilasi eikä keskittynyt lainkaan. Jo siinä vaiheessa kun vinkuminen alkoi (eli heti perusasentoon kutsumisesta) minun teki mieli viedä Hilla sinne mistä se tulikin.

Minun oli pakko lähteä pois koko tilanteesta ja lähteä laskemaan, ei enää kymmeneen tai sataan vaan tuhanteen saakka. Tinja sai uuden tehtävän toimia minun terapiakoiranani ja ainoa asia mitä Tinja tänään opetteli, oli onnettoman ohijuoksijan jahtaaminen.

Korjausehdotus kouluttajalta oli, että pitää vaan tehdä paljon paikallaan käännöksiä. Mitä helkuttia minä muka olen koko kesän ajan tehnyt?! Askel, palkka, askel, palkka, käännös, palkka, askel, palkka, käännös, palkka, käännös, palkka… Olen valehtelematta kokeillut kaikkia mahdollisia koulutustapoja ja käden sijainteja eikä mikään auta. En vaan saa sitä oppimaan. Sain tänään useamman hyvän käännöksen aikaiseksi, imuttamalla. Kiva, eipä se muutenkaan liiaksi töki kättä… Joko minäkin saan heittää vaan kädet pystyyn ja luovuttaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti