torstai 29. elokuuta 2013

Pieniä onnistumisen hetkiä

Hillan tokoilut
Hillan treenit ovatkin menneet tällä viikolla aika kivasti. Paljon on tullut onnistumisia ja liikkeet (ehkä ohjattua lukuun ottamatta) näyttäisivät varmoilta. No seuraaminen on mitä on… Mutta ehkä tässä uskaltaa juuri ja juuri mennä piirimestiksiin.

Ohjattu nouto on ollut tällä viikolla se suurin murhekryyni. Maanantaina saatiin tosi hyviä onnistumisia kun tehtiin lähes pilkkopimeellä kentällä, mutta tiistaina ja keskiviikkona vasta-aurinkoon ohjatun tekeminen oli tosi haastavaa. Hilla tuntuu hakevan monesti keskikapulaa, vaikka luulin saaneeni iskostettua jo, ettei keskikapulalle missään tapauksessa mennä. Toisin ongelma näyttäisi olevan siinä, että Hilla ei vaan välillä havaitse kapuloiden sijaintia ja joutuu välillä tosissaan etsimään niitä. Onnistuessaan ohjattu on kyllä upea: palautukset on nopeammat kuin haut!

Tunnaria tehtiin maanantaina ja siinä haettiin vauhtia palautukseen juoksemalla itse karkuun. Heti tuli vauhtia tuplasti. Kaukot ovat oikein kivat ja jäävät vaikuttaisivat varmoilta. Ruudussa Hilla meni tänään turhan laitaan (oli vielä sisäpuolella), joten sitä lähdetään korjailemaan, kunhan kokeet on saatu pois alta. Seuraamisessa Hillan paikka on edelleen liian takana, mutta tätä on lähdetty korjaamaan palkkaamalla seuraamiset oikeasta kädestä ja pitämällä palkkaa oikealla puolella. Saa nähdä milloin saan Hillan poikittamaan seuruussa. Vire on kuitenkin tosi kiva seuruussa ja välillä jopa nousee liian korkeaksi. Takapään käyttöön keskitytään myös kokeiden jälkeen ja sitä lähdetään parantamaan tosissaan.

Tänään oltiin porukalla treenaamassa ja ihan viereen sattui joku pikkulasten jalkapallotapahtuma. Hilla keskittyi silti täysillä tokoiluun. Hieman kyllä yritti oikoa ja ennakoida käskyjä, mutta tekemisintoa löytyi reippaasti. Tämän päivän treenit saavat olla viimeiset ennen sunnuntain kisoja.


Tinjan rallytokoilut
Tinjan kanssa ollaan keskitytty lähes pelkästään rallytokoiluun ja uusien temppujen opettaminen Tinjalle on ollut tosi hauskaa. Tinja vaan on niin innoissaan tekemässä ihan mitä tahansa siltä pyytää. Tinjan kanssa ollaan oikeastaan tällä viikolla keskitytty kolmeen uuteen asiaan: peruuttamiseen seuruussa siten, että ennen peruutusta ja sen jälkeen ei istutakaan, suoriin eteen istumisiin ja perusasennon rakentamiseen oikealle puolelleni.

Peruuttamisen opettaminen oli tosi helppoa: Tinja on osannut jo pitkään peruuttaa seuruussa ja nyt tarvitsi vain opettaa, että välillä saatetaan lähteä peruuttamaan suoraan liikkeestä. Tämän oppimiseen tarvittiin vain muutama toisto. Eteen istumisetkin on hieman parantuneet aikaisemmista, mutta edelleen Tinja  satunnaisesti istuu vinoon, joten niitä vielä vahvistetaan.

Suurin projekti on ollut seuruun opettaminen ”väärälle puolelle”. Tätä on lähdetty rakentamaan opettamalla ensin perusasento minun oikealle puolelle. Olen lähtenyt tätä opettamaan ihan houkuttamalla ja nyt ollaan päästy siihen vaiheeseen, että häivytetään käsiapua pois. Nopeasti on Tinja oppinut, mutta suoruuteen saa vielä kiinnittää paljon huomiota.

Tinja on myös ihan hieman tokoillut: maanantaina ja tänään tehtiin muutama toisto ruutua ja voittajan kaukoja tehtiin eilen ja tänään. Tinjalla on yllättävän hyvät kaukot siihen nähden miten vähän niitä on oikeastaan harjoiteltu.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Onko pakko treenata jos ei halua?

Sehän keskittyy! (Lieksan tokokoe)
Eilen saapui sähköpostiin ensi viikon piirimestaruuden kisakirje ja lähtölista. Eipä taida olla kyseessä mikään pikkuinen kyläkisa, kun pelkästään EVL:ssa on melkein 30 koiraa, kaikki luokat pyörivät yhtä aikaa ja kaksi tuomaria arvostelee EVL:n. Lähtölistalla sitten useita erittäin taitavia koirakoita, joista muutama on menestynyt tämän vuoden SM:ssä. Niin, olihan siellä joukossa pieni ja mitätön Hillakin… Voikohan osallistumisen vielä perua?


Käytiin tänään treenailemassa pk-kentällä keskellä päivää ja testailemassa miten Hilla jaksaa kuumassa ilmanalassa. Kentälle oli tullut uusi pk-este, joten voidaan nyt harjoitella metrin hyppyä. :)

Tarkoitus oli vain tsekkailla muutama vaikea liike (ruutu, ohjattu, zeta, luoksetulo ja hyppynouto) ja palkkailla liikkeiden välit. Juu, ei harjoiteltu liikkeiden välejä, kun heti ensimmäiseksi jäätiin jumiin ruudun merkkiin. Hilla tarjoili kyllä kaikki muut kentällä olleet tötsät paitsi sen oikean ja jopa jonkun random rehunkin merkiksi. (Tämä oli vain reilun metrin päässä siitä oikeasta merkistä!) Hilla oli vielä jostain keksinyt, että ruudussa mennään suoraan maahan.

Zeta ja luoksetulokaan eivät olleet kummoisia. Hyppynouto sentään toimi. Ohjatussa Hilla lähti ekalla yrityksellä nouda-käskystä tarjomaan toista tötsää merkkinä! Sain raivottua ohjatusta Hillalle niin paljon, että lopulta Hilla ei uskaltanut liikahtaakaan merkiltä mihinkään suuntaan. Onneksi tässä välissä tajusin ottaa vähän taukoa ja tehdä muuta välissä. Saatiin sitten yksi onnistunut toisto vasemmalle noudosta, johon sitten ohjattu jätettiin.


Seuraamisessa Hilla lähtee selvästi paimentamaan juoksuosuuksissa kun käännytään oikealle. Eipä tuo seuraaminen ole kovinkaan kummoista ja vähän lahnailua on ilmassa. Sentään pk-esteet menivät kivasti. Kokeiltiin metrin hyppyä sekä matalampaa pk-A:ta (tai miksi sitä nyt kutsutaankaan) ja nehän Hilla meni täysin epäröimättä. Vielä tehtiin ilman kapulaa.

Hillalla oli sentään vähän liiaksikin intoa alussa, kun ryntäili heti ensimmäisenä kentälle päästyään merkille ja siitä pk-esteen yli sekä hyppi minun päälle. Taisin kyllä aika tehokkaasti onnistua tappamaan viimeisetkin innot Hillalta tämän päiväsillä treeneillä. Onkohan edes järkeä treenata ennen piirimestiksiä, kun huonosti menee kuitenkin?


Tinja opetteli rallytokossa uusia liikkeitä ja kertaili vanhoja. Tinja saa nyt keskittyä uusien sirkustemppujen opetteluun, kun ei sen kanssa jaksa vääntää aina niitä samoja tokoliikkeitä, jotka se osaa mutta ei halua kisoissa tehdä. Tänään vahvistettiin suoraa istumista eteen, harjoiteltiin peruuttamalla seuraamista niin, että ennen peruutusta ja peruutuksen jälkeen ei istutakaan. Lisäksi uutena asiana Tinjalle lähdetään opettamaan vahvaa seuraamista minun oikealla puolella. Tällä hetkellä vahvistetaan vain perusasentoa ”väärälle” puolelle.


Kuvat: Satu K. Lieksan tokokokeesta.

lauantai 24. elokuuta 2013

Sirkuskoiran menestyspäivä


Sirkuskoiran, alias Tinjan, pitää kanssa välillä menestyä. Tänään siis oltiin rallytokokisoissa. Tinja meni avoimen luokan pisteillä 97 ja saavutti luokkavoiton! (sij. 1/13) Hillalle alokkaasta 98p ja sijoitus noin 5/27.

Avoimen luokan rata:


Tinjan kootut selitykset: Kylteiltä 2. ja 6. molemmilta -1p, koska istuutui vinoon eteen. 14. kyltiltä eli houkutuksesta myös jostain syystä -1p puutteellisen yhteistyön takia? Ehkä siksi että hoin koko ajan ”tässä, tässä, tässä”. Pelkäsin, että menee kissanruokapurkille, mutta houkutus menikin todella kivuttomasti. Tinjan seuraaminen oli kyllä aivan jäätävän huonoa, joten onneksi mitään ei jäänyt videolle. Vähän oli paineistuneen oloinen, mutta välissä oli todella kivoja pätkiä. Varsinkin hyppy sujui todella hyvin. Tuomarin kommentti: ”Kivan iloista menoa!”

Alokasluokan rata:


Hillan kootut selitykset: Hilla meni oikein kivasti. Aika päiväkävelyähän seuraaminen oli, mutta se taitaa mennä minun piikkiini, kun yritin keskittyä olemaan sotkeutumatta hihnaan ja tehdä liikkeet kylttien kohdalla. Ensimmäiseltä kyltiltä -1p, koska Hilla ei osannut käyttää takapäätä (huolellisuutta!) ja seurasi törkeän vinossa. 8. kyltille oma moka, kun arvioin Hillan koon väärin ja Hilla törmäsi takapäällään kylttiin kun käskin sen eteen istumaan. Tästä toinen -1p.  Tuomarin kommentti: ”Todella hyvä yhteistyö”.

Mitäänhän varsinaisia tulostavoitteita meillä ei rallytokossa ole, kunhan pidetään hauskaa ja harjoitellaan samalla kisatilanteita. Hauska nähdä miten laaja rotukirjo kisoissa oli ja paljon ei niin perinteisiä harrastuskoiria. Ihan turhaa nenän nyrpistelyä on monella rallytokoa kohtaan: rallytokossa on omat vaikeat osa-alueensa ja vaikeuden tai helppouden pystyy helposti itse säätämään itselleen sopivaksi. Lisäksi rallytokossa voi kätevästi harjoitella monia perinteiseenkin tokoon hyödyllisiä asioita: temppuratoja, poikkeuksellisia tilanteita ja ennen kaikkea yhteistyötä.


Tiistai aloitettiin tällä viikolla kevyellä 16 tunnin työpäivällä. Oli sen päivän lopussa koirat aika luovuttaneen näköisiä, kun hain ne lopulta kopistaan. Korvaukseksi molemmat saivat sitten juosta irti 4 kilometrin matkan kotiovelle saakka. Seuraava päivänä Tinja alkoi toisin hyppiä lähes kirjaimellisesti seinille…

Keskiviikko-iltana käytiin pikaisesti tekemässä tokotreenit. Tinja harjoitteli rallytokon houkutusta ja sillä meni kokonaan keskittymiskyky namialustojen vahtaamiseen. Hillakin vähän harjoitteli rallytokoa, mutta pääasiassa keskityttiin ohjattuun ja ruutuun ja siinä merkkiin. Ohjattukin sujui hieman paremmin. Ensimmäistä kertaa tein myös viime hetken paniikkitreenit perjantaina, vaikka normaalisti olen pitänyt sääntöä, että päivä tai pari ennen kisoja on täysin lepopäiviä. Kummallakin koiralla oli vaan eteen istuminen niin huono, että pakko oli käydä hieman treenailemassa.


Torstaina käytiin kokeilemassa flyballia ja rallytokoa. Tai rallytokoa ei kokeiltu vaan harjoiteltiin valmiilla radalla vähän kisoihin. Ihan  hyvä kun käytiin, koska tajusin, että en enää muistanut kovinkaan hyvin rallytokon sääntöjä. Vain Hilla kokeili flyballia (Tinjaa ei lelut kiinnosta) ja se meni oikein kivasti. Laitetta ei kokeiltu, mutta Hilla meni esteet ja haki pallon oikein sujuvasti. Hilla myös tuntui tykkäävän tästä uudesta hakuleikistä.

maanantai 19. elokuuta 2013

Koirista voi olla välillä ylpeäkin


Käytiin tänään mölliagilitykisoissa. Alla rata:

Molemmat koirat olivat aivan pieniä raketteja! Tinja meni kerran minimölliradan ja Hilla kaksi kertaa maksimölliradan. Minua jännitti hirveästi miten Tinja mahtaa suhtautua vieraalla kentällä ja vierailla esteillä aksaamiseen. Pelkäsin, että Tinja jäisi jumittamaan johonkin eikä haluaisi lainkaan tehdä. Ihan turha pelko: Tinja oli vaan ”putkiiiii!!!111!!!!1!!!”. Hyvin meni siihen saakka, kunnes tein persjätön ennen 14. estettä vaikka putken suu oli niin, että valssi olisi ollut paljon järkevämpi. Tinja sitten sujahti ihan väärään suuntaan ja sotkeuduin ohjauksessani ja Tinja kerkisi mennä jossain välissä uudestaan 13. putkeen. Mutta ei haittaa hyllytys. Tuntui siltä, että pikku-Tinja ylitti täysin itsensä.

Hillahan se vasta etenikin. Ekalla radalla tuli rima alas 6. esteellä ja sitten multa petti kunto lopussa ja Hilla sujahti viimeisen esteen ohi. Ihan hölmö virhe, kun este oli tosi helppo ja olisi vaan pitänyt ohjata loppuun saakka. Ekalta radalta siis 10 virhepistettä ja aika 30,47 sekuntia. Toinen rata puhtaasti läpi!!! Aijalla 25,48 sekuntia. Muutama sekunti vielä saataisiin pois, kunhan rytmitän ja linjaan paremmin, jotta hypyt ja kaarrokset eivät menisi liian pitkiksi. Mun hieno jaakotussuunnitelma ei oikein toiminut 6. ja 7. väliin kun Hilla kerkisi reippaasti edelle ja 9-12 välillä sain vaan huudella estekäskyä ja yrittää itse pysyä perässä oikomalla reippaasti itse mutkaa suoraksi. En uskaltanut tehdä 4. ja 14. esteelle valssia, vaikka jos ne olisivat toimineet, niin olisi tullut sujuvampi rata. En vaan ole oikein treeneissä onnistunut ennakoivissa valsseissa. Hilla muisti pysähtyä myös kaikille kontakteille, vaikka pientä varmistelua kaipasikin.

Tämä oli muuten Hillan eka puhdas rata kisoissa. Aikakin olisi helposti riittänyt voittoon, jos uusintaradat olisi otettu huomioon. Nyt kai pitää laittaa tavoitteeksi, että ensi keväänä lähdetään virallisiin kisoihin. Keinu enää pitää opettaa.

Meille alkoi arki nyt ja palattiin takaisin kaupunkiin. Hillasta on noin kolmen kuukauden aikana tulla maalaisjuntti ja sille saa näköjään muistutella ettei pyöriä kyttäillä. Eipä Tinjakaan paljoa fiksumpi ole. :D Tuleva vuosi tulee olemaan kiireinen ja varmaan joudutaan pakon sanelemana vähän tiputtamaan treenimääriä.



Agilty (treenit)
Viime keskiviikkona käytiin ohjatuissa treeneissä tekemässä alla olevaa rataa:


Tulipa selväksi miksi se putkijarru pitäisi opettaa. (ja varsinkin muistaa käyttää sitä!) Ekalla yrityksellä Hilla ampaisi suorasta putkesta täysillä kohti takana ollutta A:ta. Me ei ihan vielä tähän sotkeuduttu vaan meno tyssäsi 6. putken jälkeen kun Hilla jäi nuuhkimaan maata?! Vissiin joku oli kerinnyt levitellä sinne aimo annoksen nameja ja kun sotkeuduin ohjauksessani, niin Hilla käytti tilaisuuden hyväkseen. Seuraavalla kerralla Hillasta tulee tuollaisesta pelleilystä karvalakki.

Lopputreeni menikin onneksi Hillan osalta ilman sikailuja. Itse jumitin 5. esteelle tehtyyn sylivekkiin, jossa ajoitus oli taas vain pielessä. Lisäksi mulle piti näyttää useampaan kertaan kuinka se tehdään oikeaoppisesti. Loppuradan vetäisin pikaisesti läpi puhtaasti, mutta sain palautetta, että Hilla pitäisi joko linjata esteille tai kertoa omalla liikkumisellani aikaisemmin mihin ollaan menossa, koska se vetää helposti hypyt todella pitkiksi.

Viime perjantaina tehtiin itsenäisellä samaa rataa ja harjoiteltiin eri ohjauksia loppurataan sekä yritettiin hioa sylivekkiä. Näiden lisäksi Hilla harjoitteli tiukasta kulmasta umpikulmasta kepeille tulemista ja oli todella vaikea. Muutama hyvä onnistuminenkin saatiin ja vauhtikin pujottelussa oli selvästi kasvanut. Hilla teki myös suora putki – A – hyppyeste suoraa. Kontaktit toimi! Hilla ei edes vilkaissut minuun päin suoralla, kun onnistuin käskyttämään ajoissa.

Hillan treeniä perjantailta:


Tinjakin oli perjantaina mukana ja sen kanssa tehtiin melko samoja juttuja kuin Hillankin kanssa, mutta pujottelua ei tehty. Huomaa, että Tinjan kanssa rytmittäminen on vaikeampaa, kun se etenee ihan eri lailla kuin Hilla ja tuntuu jopa ajattelevan täysin eri tavalla. Tinja ehkä pitää huomattavasti paremmin fokuksen koko ajan seuraavaan esteeseen, mutta osaa olla myös todella itsepäinen silloin kun on päättänyt miten joku este suoritetaan eikä silloin paljoa välitetä mitä minä huidon.

Tinjan treeniä:


Toko ja rally-toko
Keskiviikkona Hilla teki hieman tokoa myös agilityn yhteydessä ja torstaina oli ryhmätreenit. Tsekkailtiin vain EVL:n liikkeitä ennen kisoja, joten ei niistä treeneistä enempää. Tinja harjoitteli rallytokoa ja teki pitkästä aikaa onnistuneesti metallinoudon.

Sunnuntai-iltana käytiin iltasella tekemässä lyhyet treenit. Lauantaina olisi rally-tokokisat, joten sinnekin pitäisi varmaan jossain välissä harjoitella. Tinja tekikin oikeastaan pelkästään rallytokoliikkeitä ja se oli todella hyvässä vireessä, kun on joutui tuijottamaan Hillan tekemistä. Tinja näyttäisi oppineen erinomaisesti istumisesta seisomaan siirtymisen, kun olen sen vieressä, joten Tinjalla taitaa olla kaikki liikkeet kasassa lauantaiksi.

Hillan kanssa tuhlattiin paljon aikaa ohjatun harjoittelemiseen. Ohjattu taitaakin olla nyt täysin rikki eikä siinä tunnu mikään osa-alue toimivan. Merkin teki nyt ok ja palkkailin siitä. Suunnissa taas kääntyy niin kuin pitää lähetyksessä, mutta silti saattaa vielä lähteä kaartamaan väärälle kapulalle. Varsinkin keskimmäinen kiinnosti tänään kovasti. Ja perusasentojen suoruudesta ei ollut tietoakaan. Mitäköhän näistä lähtisi korjaamaan? Kaksi viikkoa aikaa piirimestaruuksiin…

Hillakin teki hieman rallytokoa. Se oli ihan innoissaan, kun tehtiinkin välillä jotain muuta kuin tavallista seuraamista. Hirveän iloisia eteen istumisia! Hillakin tuntuu osaavan alokasluokan liikkeet, joten eipä silläkään taida olla hätää lauantaina kunhan en itse sotkeudu hihnaan. Hilla teki myös pari luoksetuloa, jossa palkkasin pysäytyksiä takapalkalla. Heti tuli paremmat stopit.

Maanantai-aamuna tehtiin samoja juttuja kuin maanantainakin. Ohjattu toimi nyt paremmin.

lauantai 17. elokuuta 2013

Hieno EVL2


Tänään olikin sitten taas tokokoe, josta Hilla nappasi 254,5 pisteellä EVL2 jääden vain 1,5 pistettä ykköstuloksesta. Nollattiin ohjattu, mutta muuten saatiin aika kiva rivi pisteitä. Sijoitus oli 1/3, 80 pisteen erolla seuraavaan. On Hilla taitava!

Koepaikka oli aika haastava: kuuma hiekkainen ruohikkokenttä, jossa ilma ei liikkunut lainkaan. Liikejärjestystä ei oltu etukäteen kerrottu, joten olin ihan hukassa kokeen alkuajan. Liikkeet tehtiin kolmessa erässä, osittain sekoitetussa järjestyksessä.

Ruutu: 7
Olin menossa tekemään paikallaan oloja ja aloitettiinkin ruudulla. Ei siis ihan mulla ollut ajatukset mukana. Ylivirittelin Hillan vahingossa ja se rupesikin tuijottelemaan suoraan ruutuun enkä tietysti tajunnut korjata ohjatun vihjesanalla vaan toistin uudestaan ruudun vihjesanan, jolloin Hilla kyttäsi vielä enemmän ruutua. :/ Jo merkille lähetyksellä tiesin, että Hilla lähtee suoraan ruutuun ja sinne ampaisi. Pysäytin ja toisella käskyllä ihan ok merkki ja tästä ruutu muuten erinomainen. Hieman huolimattomasti tuli seuraamiseen, mutta hyvällä vireellä.



Zeta: 8,5
Järjestys m-s-i. Todella hyvä seuraaminen loppuun saakka! Istuminen hidas; meinasi jäädä seisomaan. Muuten ok jäävät.



Paikallaan istuminen: 10
Hillan eka kymppi paikallaan oloista EVL:ssä! Oli kaverinikin mukaan ollut kiltisti eikä ollut tehnyt tuhmiaan.

Paikkamakuu: 10
Sama kuin paikallaan istumisessa, oli malttanut olla kiltisti. Hilla oli jopa samassa asennossa kuin jätössä.

Seuraaminen: 8
Pitkästä aikaa meillä oli kokeessa ehjä seuraaminen. Tuntuikin oikein kivalta. Asennemuutos seuraamiseen kannatti! Hieman nopeammin Hilla saisi siirtyä perusasentoihin ja juoksuosuuksissa en itse saanut hyvää rytmiä, joten käännökset olivat turhan hitaat. Vielä saisin pikkasen rennommin kulkea seuraamisen läpi ja pikkasen nopeammassa tempossa, jotta Hillalla olisi helpompi liikkua.



Luoksetulo: 9
Ihan pisteiden mukainen suoritus, mutta minusta Hillaksi aika huono. En ollut oikein tyytyväinen vauhtiin ja pysäytyksissä valui. Käytin tänne-käskyä muissa luoksetulokutsuissa, joten se taisi hieman vaikeuttaa.


Ohjattu: 0
Tänään oli Hillalla ”en tee merkkiä” –päivä, vaikka treeneissä se on tehnyt hyvin. Kokeen merkkikin oli tosi helppo, joten ei ollut pongaamisesta kiinni onnistuminen. Hilla meni vaan tosi huonosti merkille ja jäi hieman halutun alueen ulkopuolelle, joten jouduin käskemään sen uudestaan merkille. Meille oli arvottu oikea puoli noudettavaksi enkä vasta-auringossa erottanut keskimmäisen ja oikean kapulan sijaintia lainkaan ja annoin sitten todella huonosti käskyn. Hilla näytti kyllä pyörähtävän oikeaan suuntaan, mutta sitten lähti jyrkästi vasemmalle kapulalle. Käytettiin tsiljoona käskyä, mutta saatiin Hilla lopulta oikealle kapulalle ja palautus hieno. Hyvin kuitenkin kuunteli korjauskäskyjä! Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt vähän vaan liioitella lähetystä ja yliampua lähetyskulmaa. Tällöin olisi toisin ollut vaarana, että Hilla ampaisee ruutuun.



Hyppynouto: 10
Hilla lisäsi jännitystä lähtemällä hyppyyn liian kaukaa ja sain jännittää rysähtääkö tokoesteen päälle. Muuten erinomainen nouto. Luovutus turhan löysä, mutta sitä tuskin ulkopuoliset näkevät.



Tunnari: 9
Hyvä. Piste lähti siitä, että maisteli keskellä ollutta omaa kapulaa, mutta jatkoi sitten haistelua rivin loppuun ja vasta sitten nosti omansa. Palautuksessa ravasi viimeiset metrit ja luovutus turhan löysä. Mutta ei pureskellut kapulaa.



Kaukot: 8,5
Järjestys s-i-m-i-s-m. Ensimmäiseen seisomiseen tuplakäksy. Hilla alkoi vaan olla väsynyt. Muut vaihdot todella nätit ja liikkui vaan muutaman sentin eteenpäin.



Yleisvaikutelma
Virittelyssä ennen koesuorituksia Hilla tuntui vähän turhan energiseltä ja hösläävältä. Koesuoritusten aikana taas oikein kivalta varsinkin alkusuoritusten aikana, mutta loppua kohden Hilla alkoi selvästi väsyä ja yritti useampaan kertaan jättää perusasento-käskyt noudattamatta. Kentällä oli toisin todella kuuma! Hilla joikin ihan älyttömästi heti kentältä päästyään. Liikkeet suoritti kuitenkin mukisematta. Liikkeiden väleissä olisin voinut antaa Hillalle enemmän vapautta, olla itse selkeämpi ja kehua enemmän.

Hillan mielestä koko tokokokeen paras hetki oli se, kun kokeen jälkeen pääsi jokeen uimaan:









tiistai 13. elokuuta 2013

Luottamus koiraan on voimavara

Hilla ei ole vieläkään halunnut sisäistää sitä, että sen kuuluisi olla huono. Onneksi minulla on nämä koirat. Uskallettiin mennä tiistaina ryhmätreeneihin ja se kannatti. Hetken treenauksen jälkeen usko meihin palasi. Vai on meillä perusasiat hukassa? Eipä treeneissä näkynyt vinkumista, kapuloiden pureskelua taikka käsiapuja. Piirimestaruuksissa näytetään mihin pystymme.

Oli näyttökokeesta jotain hyötyäkin, vaikka kalliiksi tuli. Pääsin vihdoinkin lähelle meidän seuraamisongelman ratkaisua: yksinkertaisesti lopetetaan vain liika miettiminen ja kävelyn säätely vaan kävellään eteenpäin liikoja ajattelematta ja luotetaan koiraan. Jos Hilla ei seuraa, niin sille ei mahda mitään, mutta ainakin itse teen oikein. Toisena asiana huomasin videolta miksi Hilla tahtoo juoksuosuuksissa kiihtyä: voimakas käden liikautus toimii Hillalle leikkikäskynä.

Meidän uusi seuraaminen otettiin heti kokeeseen tiistaina ja saatiin seuruu käskytettynä. Heti huomasi seuraamisessa muutoksen, kun itse maltoin olla rento. Alkuhämmästelyn jälkeen Hilla lähti seuraamaan hyvällä vireellä, korrektissa paikassa ja katsekontaktia pitäen. Parasta seuruuta pitkään aikaan! Täydellisyyteen ei tietysti vielä päästy. Muutaman kerran Hilla tiputti katsekontaktin vilkaistakseen häiriötä ja sivuaskeleet ja peruutus olivat aika huonoja. Mutta huolestuisin enemmän jos saataisiin aikaan täydellinen seuruu. Silloinhan en vain olisi huomannut virheitä. Kokeessa on sitten todellisen koitoksen paikka ja katsotaan kestääkö minun hermot.

EVL:n liikkeistä tsekattiin hyppynouto, ruutu, ohjattu, kaukot ja paikallaan olot. Paikamakuussa ennakoi perusasennon, mutta vasta kun liikkuri käveli meidän kohdalle. Saattoi siis vain johtua tutusta liikkurista. Hyppynoudossa katsottiin pureskeleeko metallia: ei pureskellut ja kympin noutoja. Ohjattua ei oltu tehty hetkeen ja aloitettiin vasemmalla. Merkki todella hyvä ja nouti varmasti vasemman vaikka hetken mietti tarkoitinko kehän laidassa olleita meidän omia kapuloita vai merkin takana olleita. Oikean puolen noudossa ongelmaksi nousi se, että Hillalle jäi vasen puoli päälle eikä kuunnellut suuntakäskyjä. Hetken muistuttelun jälkeen saatiin kummatkin suunnat varmaksi. Ei muuten ohjatussakaan pureskellut kapulaa. Ruutu oli varma, hieman huonohko seuraamiseen tulo, mutta vahvistettiin sitä sitten vielä erikseen lelulla. Kaukot tehtiin laudan takana ja teki oikein varmasti kaikki vaihdot.

Tinja teki kaksi kertaa paikkamakuun. Ensimmäisessä oli todella levoton jätössä ja haukkui. Ei kuitenkaan lähtenyt paikaltaan. Toisella kerralla oli oikein rauhallisesti. Tinjan kanssa tehtiin pikatreeni rallytokoon ja kerran lähetys ruutuun, joka onnistui täydellisesti. Tinja ei edes haukahtanut maahan-käskystä! Kerran kokeiltiin myös avoimen luoksetuloa ja sekin oli vielä muistissa.

Yksi hailee jonkun yhden henkilön mielipiteestä, joka sekin perustuu vain pieneen hetkeen. Itse tiedän, että mulla on täällä kaksi maailman parasta tokokoiraa. :)

maanantai 12. elokuuta 2013

Surkeiden sattumusten sarja

Ei ihan yksi suklaalevy riitä näistä vastoinkäymisistä toipumiseen. Se, että en päässyt tokorinkiin, on sinällänsä ok. Paikat menivät varmasti minua taitavammille koirakoille. Mutta se oli aikamoinen isku vyön alle, että minut käytännössä haukuttiin lyttyyn arvostamieni ihmisten toimesta. EVL-koirakkona meidät selvästi asetettiin ihan eri asemaan kuin muut ja odotettiin täydellistä suoritusta. Valitettavasti olen vain tavallinen pulliainen, joka on harrastanut tokoa hyvin vähän aikaan. Se näkyy edelleen suorituksissani.

Mitä minun tulisi nyt siis ajatella? Että olen oikeasti niin surkea kuin annettiin ymmärtää ja Suomen tokotuomareiden taso on älyttömän surkeaa, kun ovat päästäneet minut pois alokas-luokasta? Että minulle on kerta toisensa jälkeen käynyt vain tuuri kokeissa?

Kisakirjaa katsottaessa olen kuitenkin joka kokeessa parantanut suoritusta edelliseen verrattuna. Itsestäni Hillakin on kehittynyt aivan silmissä ja opettelemme koko ajan paremmiksi. Nyt en ole enää varma voinko olla ylpeä Hillan ja minun saavutuksista.

Hilla ei ole mikään tykkibortsu eikä siitä sellaista tule. Se on fakta. Hilla ei ole sähäkkä suorittaja, joka kulkee häntä tötteröllä ja pyörii väkkäränä odottamassa uutta käskyä. Se on rauhallinen ja harkitsee liikkeensä tarkkaan. Monen tuntuu olevan vaikea katsoa tämän kuoren lävitse ja tulkitsevat Hillaa vääriin, kun ovat tottuneet katsomaan sähäköitä suorittajabortsuja. Hilla ei ole ehkä kaikista nopein suorittaja, mutta rennoin ja huolettomin se on. Se yrittää aina parhaansa ja tekee kaiken miltä siltä pyydän.

Tehtiin tänään Hillan kanssa hieman perusasento- ja noutoharjoituksia. Se ei itse onneksi tiedä olevansa huono. Tinjakin teki lähes viikon tauon jälkeen ylitsevuotavan iloisesti rallytokoa. Hirveästi ei vain löydy itseltä enää treeni-intoa.

Pieniä ajatuksia on pyörinyt päässä. Kun nyt meille on tehty selväksi, että meistä ei tule mitään, niin voisin ottaa jatkossa tokoilun rennosti ja antaa Hillan vihdoin olla Hilla. Enää ei pyritä siihen miltä muut haluavat suorituksen näyttävän vaan tehdään juuri niin kuin meistä itsestä tuntuu kivalta. Kunhan saadaan elo-syyskuun kokeet pois alta, pidetään lyhyt tauko ja sitten aloitetaan täysin puhtaalta pöydältä uudestaan. Viimeinen EVL1 voidaan hakea keväällä. Sillä ei ole mitään kiirettä.

Ei päästy

Vastoinkäymiset tuntuvat tulevan ryppäissä.

Ei päästy nuorten koirien tokorinkiin. Viesti tuli niin nopeasti, että eivät tainneet edes paljoa harkinta-aikaa tarvita. Kyllähän jo tämän aavistin, kun eivät näyttökokeessa tuntuneet tykkäävän meistä ja palaute oli hyvin negatiivinen. Perusteluviestissä entistäkin negatiivisempi. EVL-koirakkona meidät taidettiin arvostella aikamoisen tiukasti.

Perusteluina paljon puutteita perusasioissa. Suurin paino oli laitettu heikolle seuraamiselle ja siihen, että en osaa kävellä normaalisti. Paljon oli laitettu painoa myös kapulan pureskelulle ja vinkumiselle, joita Hilla ei edes tavallisesti tee. Mainintana vielä, että koira on välillä vaisu. Kiva, kun en vaan voi mitään Hillan rauhalliselle perusluonteelle. Leikkiä ja luoksetuloa sentään kehuttiin yhden lauseen verran; kiva kun sentään osataan melkein jotain.

Olemme Hillan kanssa täysin surkeita. Kiva kun olisi motivaatiota, mutta en saa koulutusta. Yksin en enää osaa Hillan virheitä korjata. Taidan saman tien haudata haaveet SM-kisoistakin. Eipä paljoa huvita treenata enää.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Nolo EVL-koira näyttökokeessa

Citykoira odottelee bussia.
Tänään oli siis Helsingin seudun nuorten koirien tokoringin näyttökoe. Minun nolo EVL-koira kävi esittelemässä olemattomia taitojaan. :D Muut koirat olivat alokas-tasoa ja silti tekivät paremmin kuin Hilla. Aika surullista. Lisähaastetta saatiin siitä, että minulta meinasi lähteä ääni kokonaan.

Paikkamakuu 2min
Heti jätössä viereinen koira karkasi paikkamakuusta. Hilla pysyi kuitenkin oikein nätisti ja muisti pitää katsekontaktia jopa noin minuutin verran ja sitten alkoi tuhmailu; käänsi päänsä viereistä koiraa kohti. Onneksi liikkuri käskytti juuri oikeaan aikaan palaamaan koirien luokse, sillä Hilla aikoi ruveta nuuhkimaan maatakin. Rauhallisesti oli kuitenkin koko ajan ja asento pysyi samana.

Seuraaminen
Tuomareiden mielestä tosi huono seuraaminen EVL-koiraksi. Ei mennyt läpi mun tarkkaan harkittu taktiikka, jossa pidän molempia käsiä paikallaan. Huonohan Hillan seuraaminen on, mutta tällä kertaa sentään seuraaminen muistutti edes jotenkin seuraamista. Onneksi juoksussa ei ollut käännöksiä, koska muuten Hilla olisi roikkunut taas lahkeessa. Käännökset onnistuin pilaamaan ihan itse. Sivuaskeleet tehtiin erikseen ja niissä Hilla ei ensin keskittynyt ja sitten vinkui pariin otteeseen.

Luoksetulo
Täysillä perusasentoon saakka. o_O

Nouto
Hilla malttoi odottaa tosi rauhallisesti minun käskyyn saakka! Hieman hätäisesti nosti kapulan ja häiriintyi hieman vieressä räpsytelleestä kuvaajasta. Pureskeli lievästi vielä kapulaa ja jäi liian taakse perusasentoon. Hieman turhan korkeassa vireessä suoritti mutta hienosti laukalla loppuun saakka.

Vapaavalintainen liike: EVL:n luoksetulo
Hillahan eteni älyttömän kovaa enkä ollut ihan odottanut sellaista vauhtia. En saanut käskyihin sellaista voimaa painuneella äänellä kuin olisi ollut tarvis ja Hilla hieman valui pysäytyksissä. Muuten minusta älyttömän hieno liike.

Yleisvaikutelma
Tuomarit tuntuivat olevan yllättyneitä miten huonosti EVL-tasoinen koira suoritti. :D Olisi pitänyt laittaa hakemukseen, että meiltä ei saa odottaa liikoja. En itsekään tiedä miten ollaan päästy tällä osaamisella EVL-tasolle. Liikkeiden välit oli aika hirveät taas. Mutta tyytyväinen pitää olla silti Hillan suoritukseen. Hillalla oli takana lauantain näyttelypönötys, jonka jälkeen istuttiin 5 tuntia junassa ja vielä suorituspaikalle mentiin julkisilla. Silti Hilla oli heti, että nyt tehdään täysillä. Turhankin hyvällä vireellä teki liikkeet. Varsinkin luoksetulot olivat tavallista paremmat. On se toko vain Hillan laji.

Ja videota näyttökokeesta:

Seuraaminen kyllä tarvitsisi täysin uuden sotasuunnitelman. En minä kehtaa kauaa viedä Hillaa kokeisiin, kun sillä on seuraaminen ihan rikki. Täytyy kai päästä tästä laiskuudesta ja opettaa seuraaminen ihan alusta saakka uudestaan uudelle käskylle huolella. Pari-kolme koetta on vielä elo-syyskuussa, mutta niissä voitaisiin vielä käyttää vanhaa käskyä, jotta uutta ei enää rikota.

Sain muuten huomautuksen, että voittajan ja EVL:n luoksetulossa ei saisi käyttää nimeä kutsumiseen kuin ensimmäisessä käskyssä. Käytän siis pelkkää Hillan nimeä kutsumiseen, mutta tämä oli näyttökokeen tuomarin mielestä virhe. Kävin lukaisemassa tokosääntöjä ja minusta asian pystyy tulkitsemaan toisinkin minun eduksi. Eipä kukaan niistä neljästä tuomarista, jotka ovat minua voittajassa ja erikoisvoittajassa arvostelleet, ole asiasta huomauttaneet. Enkä lähde opettamaan uutta kutsua ennen kuin minua oikeasti asiasta rankaistaan kokeessa.

lauantai 10. elokuuta 2013

EVA


Tänään oli sitten Hillan viralliset näyttelyt, josta oli tarkoitus hakea se H meille. Toisin kävi ja saatiin EVA. Pikkusika murisi hampaiden näytössä, eikä mitenkään pienesti. Eikä edes pelännyt tai mitään vaan totesi ettei hänen hampaitaan katsota, piste. Murina loppui heti kun tuomari otti käden pois ja sen jälkeen olisi voinut taas olla kaveria. Saamarin sika vielä antoi heti kehän jälkeen myyjäkojun pelottavamman näköisen miehen silitellä päätä ongelmitta. Kiitos vain Hilla, että tuhlailet taas minun rahojani! Minäkin tykkään sinusta.

Taitaa meidän tokovalioituminen jäädä näyttelytuloksesta kiinni. Ja sen, jonka mielestä näyttelytuloksen saaminen on valioitumisen helpoin osa, saa tulla esittämään Hillan.

Ja se arvostelu:
”Not able to handle; growled when attempted to handle the head. Red merle, nice type. Nice head of correct proportions. Ears carried in attention. Good front. A little high behind. Could be better angulated. Stands  little close. Tail carried a little high in movement.”

Tästäpä on hyvä jatkaa huomiseen näyttökokeeseen. Elä vain missään tapauksessa erehdy seuraamaan, Hilla! Eipä olla edes treenattu tokoa pariin päivään. Onneksi Maraboulla on uutta salmiakkisuklaata, jota on levy ostettuna.

Agility
Keskiviikkona oli ohjatut treenit. Rata alla:


Opittiin uusi ohjaus 3. ja 4. esteen väliin eli japanilainen (käytännössä persjättö). Se oli oikeastaan radan ainoa haastava paikka, sillä olin alkuun myöhässä japsin teossa ja sitten hätäilin ja sain Hillan tulemaan 3. esteen ohi. Hilla ei ehkä haekaan niin hyvin esteitä kuin kuvittelen. Tai ehkä ongelmana on ennemminkin se, että se on älyttömän pikkutarkka ohjauksesta ja kääntyy vaikka ihan esteen edestä pois jos ohjaus on pielessä. Ohjeeksi saatiin käyttää este-käskyä, koska Hilla kuuntelee sanallisia käskyjä hyvin (heh, tokokoira).

Takaakiertoon voisin lähettää lähempää, sillä Hilla irtoaa turhankin hyvin taakse ja tekee ihan turhaa lenkkiä. Putken päiden erottelu meni yllättävän hyvin. Tehtiin loppuun rata vielä kokonaan ja päästiin maaliin yhdellä riman tiputtamisella. Hilla treenasi myös pujottelua 6 kepillä ja nyt alkoi olla hieman vauhtia. Tässäkin Hilla on tosi tarkka ohjauksesta ja heti menee väärään välikköön, jos en ohjaa huolella. Muutenhan Hilla hakee keppejä kauempaakin.

Jälki
Agilityn jälkeeen käytiin ajamassa ihan lyhyt jälki, pituutta ei ollut kuin muutama kymmenen metriä. Tarkoituksena oli vaan opettaa Hilla hakemaan jälki janalta. Hilla oli ihan hukassa ja meinasi lähteä väärään suuntaan jäljestämään vaikka olin tallonut jäljen niin, että käännös olisi loivempi oikeaan suuntaan jäljestäessä. Kun en päästänyt Hillaa takajäljelle, niin se kadotti jäljen ja pyöri ihan väärässä paikassa kunnes sai ilmavainulla(?) ensimmäisestä kepistä vainun. Ensimmäisen kepin olin laittanut hieman matkaa oletetusta jäljen löytöpaikasta, jotta saisin palkattua Hillan oikeaan suuntaan etenemisestä. Kepin löydön jälkeen Hilla lähti taas jäljestämään siististi jäljen päällä ja toinen ja vika keppi löytyi ongelmitta jäljen päästä.

Taidan opettaa Hillan ilmaisemaan kepit makaamalla. Se kyllä luonnostaan nostaisi kepit, mutta Hilla pureskelee niitä ja palautus on hieman nihkeämpää ja jäljelle palaaminen vaikeampaa, jos vaadin siltä kepin tuomista minulle. 

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Hillasta tuli lapinkoira

Match Show
Sunnuntaina Hilla kävi aamulla mätsäreissä pyörähtämssä. Tulos oli punainen ja ei sijoitusta. Hilla sai ensimmäisen kerran punaisen nauhan! Ihan nätisti se jaksoikin olla kun esiinnyttiin pareittain ja hienosti näytettiin hampaat. Sitten punaisten kehässä kuumuus vei voiton ja kehää kierrettiin laukalla…

Maanantaina Hilla tekeytyi erittäin uskottavasti lapinkoiraksi (Kukaan ei huomannut mitään!) ja meni näyttelytreeneihin. Siellä olikin niin ihana ihminen tuomarina, että taas kierittiin pitkin maita ja juoksussa vedettiin niin että henki pihisi. :D Mutta tosi nätillä ravilla sentään.

Hyvä näyttelytuomari lauantaina; tiedän Hillan olevan väärän värinen, liian vaalea pigmentiltään, sillä on liian pitkät raajat, pystyt korvat, kippurahäntä, yksi ylimääräinen hammas ja karvaa tuskin ollenkaan. Mutta Hilla osaa heiluttaa häntäänsä ja kallistaa päätään erittäin söpösti, niin eikö se riittäisi siihen H:ään?

Agility
Käytiin sunnuntaina itsenäisesti treenailemassa samaa rataa kuin mikä oli ohjatuissa treeneissä. En ollut yhtään tyytyväinen valssiin kummankaan koiran kanssa: auttamatta rytmitin väärin. Persjättö onnistui paremmin. Hilla lähti vielä ensi yrittämällä niin kovaa liikkeelle, että itse yllätyin eikä ohjaamisesta tullut mitään. :D Tinja loisti siihen asti kunnes se keksi mennä putken väärään päähän minun selän takaa vaikka kuinka yritin ohjata kauimmaiselle päälle. Hilla harjoitteli taas tuttuun tapaan myös keppejä ja niissä erityisesti tiukasta umpikulmasta tulemisesta; oli tosi vaikea Hillalle ja useampaan otteeseen meni 2. väliin.

Ihan lopuksi molemmat koirat saivat harjoitella eteenpäin irtoamista este, suora putki ja 3 esteen sarjalla. Varsinkin Tinja kiisi minkä tassuistaan pääsi, kun namialustan jätti viimeisen esteen taakse. Hillan kanssa kokeiltiin muutaman kerran kontaktiesteet jättäen koske-käsky pois ja silti muisti pysähtyä. Taidan jättää koske-käskyn jatkossa kisoihin varmistuskeinoksi ja treeneissä antaa Hillan itse pysähtyä.

Hillan kanssa vääntämistä:


Tinjan agista ei tallentunut kuin tämän verran:


Esineruutu
Sunnuntaina agilityn jälkeen Hilla sai vielä ”loppuveryttelyksi” käydä harjoittelemassa esineruutua. Tällä kertaa esineitä oli neljä ja alue oli suunnilleen 20x30 metriä iso. Yksi esineistä oli muu kuin lelu (lapanen) ja yksi täysin uusi lelu, jota Hilla ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Kaikki esineet löytyivät, vaikkakin hieman aikaa meni, kun Hilla painui taas heti takalaitaan etsimään ja olin sijoittanut kaikki esineet edemmäs ruudussa. Hyvin Hilla silti etsii. Lapanenkin tuli hienosti takaisin, kun kehuin Hillaa sillä hetkellä kun se näytti siltä, että oli ehkä löytänyt jotain. Muuten ei ehkä olisi nostanut.


Toko ja rally-toko
Viikonloppuna poikkeuksellisesti ei tehty kisamaisia treenejä. Ei vaan jaksanut. Ehkä ihan hyvä vaan, koska Hillalla taitaa olla joka viikko kisat syyskuun puoleen väliin saakka. Pitää muutenkin treenata sitä kevyemmin, että jaksaa.

Hilla teki lauantaina seuraamista oikein kivalla vireellä ja saatiin hieman esille sitä Hillan parasta seuraamista. Ruutua otettiin siten, että palkkasin ensin seuraamiset pelkästään ja viimeisen lähetyksen ruutuun. Kaukoissa tarkistin miltä näyttää s-m-vaihto ja hieman tulee eteen kun on taas lievästi etupainoinen seisomisessa. Sitä sitten hinkattiin. Luoksetulossa otettiin pysäytykset ja läpijuoksu kertaalleen ja molemmissa Hillalla oli ihan älytön vauhti. Stopit olivat kuitenkin hienot. Tinjan kanssa treenailtiin pikaisesti rally-tokoa. Siinä keskityttiin lähinnä parantaman eteen-käskyä sekä kylttiä nro 44.


Maanantain näyttelytreenejä jatkettiin tokotreeneillä. Tinja jatkoi rallytokoharjoituksiaan harjoittelemalla kylttiä 44. ja nousemaan seisomaan perusasennosta ilman että kuono koskettaa kämmentä. Tämä oli tosi vaikeaa ja Tinja oli välillä hieman turhautunut kun ei tajunnut mitä haluan. Tinja harjoitteli myös peruuttamaan suoraan poispäin minusta, kun viime aikoina se on jostain syystä ruvennut poikittamaan vasempaan. Saattaahan tämä toisin johtua kipeästä polvestakin. Tokosta Tinja harjoitteli ruutua ja voittajan kaukoja.

Hillan kanssa jatkettiin seuraamistreenejä ja asenne alkaa olla tosi kiva, mutta nyt se seuraa liian kaukana. :( Eikö me todellakaan saada kaikkea seuraamisen osaamista samaan pakettiin? Aina jokin osa repsottaa kun toinen saadaan korjattua. Luoksetulossa keskityttiin siihen, että Hilla tulisi laukalla loppuun saakka tekemällä välillä läpijuoksuja niin, että juoksin karkuun ja välillä pysäytysten kanssa samaa hommaa. Hyvin Hilla tajusi idean. Zetakin tehtiin kertaalleen ja siinä seuraaminen oli lopussa jopa hyvää. Kaukoissa yritettiin katsoa onko ongelmavaihtoja, mutta jumitettiin siihen, että seiso-istu-vaihdossa tulee usein kaksoiskäsky. Keksin, että Hilla istuu varmemmin, kun käytänkin oikeaa kättä käsimerkin antoon kuin vasenta, vaikka vasenta olemme aina käyttäneet. Pitää ottaa nyt oikea käsi käyttöön ja treenailla ahkerasti ennen koetta.

Hillalla ja Tinjalla on molemmilla aika hienot kaukot siitä huolimatta, että niitä ei ole koskaan treenattu kosketusalustan päällä, tasoilla, erilaisilla alustoilla tms. Niille on vain opetettu oikeat liikeradat tasamaalla. Tukee minusta teoriaani siitä, että kaukoissa ei ole niinkään kyse koiran pysymisestä paikallaan vaan oikeista liikeradoista, joilla saadaan aikaan liikkumattomuus.


Tiistaina tehtiin pikatreenit pihalla. Hilla harjoitteli ruutua, joista aina palkattiin eri asioista. Eka lähetys oli talon kulman takaa niin ettei Hilla nähnyt ruudun sijaintia etukäteen. Hienosti Hilla selvitti tämänkin, mutta pysäytin itse hieman liian aikaisin. Hilla oli kuitenkin ruudun sisällä. Kaukoissa harjoiteltiin istumista ja seuraamiseen tehtiin asennetreeniä (oikein hyvä!). Hilla jatkoi myös ”katsekontakti”-treeniä paikkamakuussa. Tinjan kanssa tehtiin tunnaria, jossa se ekalla yrittämällä haki vain ensimmäisen näkemänsä vaivautumatta edes haistelemaan. Ollaan siis palattu meidän normaaleihin tunnari-ongelmiin. Seuraavilla yrityksillä nousi jo oikea, mutta Tinja saisi silti keskittyä paremmin haisteluun. Tinja teki kertaalleen läpi myös voittajan kaukot lähes tyylipuhtaasti ja hieman taas rally-tokoiltiin.




perjantai 2. elokuuta 2013

Päivän kerkisi Tinja olla kisatauolla


Kerkisin lauantain tokokokeen jälkeen vannoa, että Tinja jää pysyvälle kilpailutauolle. Sitten maanantaina ilmoitin sen kahteen rally-tokokisaan. Pitkään kesti sekin tauko. Pientä mietintää on myös josko kävisi vielä kerran tokokokeita kokeilemassa kerran paikkamakuu sujuu, mutta katsellaan. Myös Hilla osallistuu rally-tokokisoihin. En vain tiedä missä välissä aion siihenkin treenata. Hilla on ilmoitettu myös Lieksaan (lisää matkustelua ja ehkä päästään lossinkin kyytiin :P) tokokokeeseen. Katsotaan josko sieltä tulisi viimeinen EVL1.

Hillan viralliset lausunnot kyynäristä tulivat kennelliitosta: lonkat B/B ja kyynärät 0/0. Terve koira siis. :) Lonkkaindeksiksi toisin laskettiin olevan alle sata. Hillan isä näyttäisi periyttävän yllättäen huonoja lonkkia osalle jälkeläisistään. Osoittaa miten tärkeää olisi nuorta koiraa käyttää varovasti jalostukseen.

Agility
Viime viikon perjantaina käytiin treenailemassa itsenäisesti alla olevaa rataa:

Olin ihan huono ja laittanut radalle liikaa meille vaikeita juttuja. Häsläsin ihan liikaa ja etenin liian nopeasti enkä malttanut odottaa koiraa. Pujottelu sentään sujui todella hyvin. Kontakteilla olisin saanut olla tarkempi, että Hilla oikeasti pysähtyy. Tein 2. esteen niistolla ja Hilla oli sitä mieltä alkuun ettei uskalla tulla minua päin, kun en kuitenkaan osaa väistää alta. Ehkä ihan aiheellinen pelko Hillalta. Tinja taas teki tosi hienosti niiston heti ekalla yrittämällä. Tinjan kanssa vaan humputeltiin radalla ja haettiin putkille namialustan avulla paremmin.

Keskiviikkona oli ohjatut treenit ja siellä oli alla oleva rata:

Valssi ja persjättö on muuten aika vaikeita ohjauksia, kun ruvetaan ajattelemaan koiralle edullisinta ja nopeinta reittiä. Minä en ilmeisesti saisi enää räiskiä agilityssä ihan mitä sattuu. Uutena asiana meille tuli putkijarru, mutta se lähti sujumaan kerralla. Vaikeimmat kohdat radalla oli tehdä persjättö 3 ja 4. esteen väliin niin, etten edennyt liian pitkälle ja käyttää ohjaukseen pelkkää yläruumista. Tätä vaikeampi kohta oli valssi 6. esteelle oikein rytmittämällä siten, että valssi olisi tehty juuri sillä hetkellä kun koira ponnistaa.

Hillan kepittelyä perjantailta:


Jälki ja esineruutu
Esineruutua tehtiin viime viikon perjantaina agilityn jälkeen melko suurella alueella, ehkä 15x20 metrin kokoisella alueella. Hilla haki metsästä kolme leluaan. Kaikki lelut löytyivät lopulta, mutta etummaiseksi asetettu lelu (karvavetoköysi) oli tosi vaikea. En kyllä meinannut itsekään löytää sitä, kun yritin välissä käydä näyttämässä sitä Hillalle. :D Hillalle pitää laittaa enemmän esineitä ruudun etulaitaan, kun se tahtoo painua liian nopeasti ihan ruudun takalaitaan. Esineiden luovutustakin voisi ehkä hieman harjoitella…




Keskiviikkona tehtiin jälki agilityn jälkeen. Matkaa ehkä noin 300 metriä ja kuusi keppiä jäljellä sekä muutama kulma. Kaksi keppiä oli asetettu kulman päälle. Janalta jäljen löytäminen oli tosi vaikea. Pyöri ja pyöri mutta ei mennyt tarpeeksi pitkälle, jotta olisi löytänyt jäljen. Lähdettiin sitten siitä liikkeelle, josta olin itse mennyt metsään, mutta jälkeen päin ajateltuna fiksumpaa olisi ollut ottaa Hilla lyhyempään hihnaan ja saattaa sitä. Janoja ei kuitenkaan ole tehty kuin pari kertaa. Hilla kuitenkin jäljesti tänään todella siististi ja teki todella hienot kulmat. Yhdessä käännöksessä jäi pyörimään todella pitkäksi aikaa eikä oikein tahtonut löytää suuntaa, joten autoin hieman Hillaa oikeaan suuntaan. Olisiko siihen sitten jostain tullut harha? Kaikki kepit kuitenkin löytyivät, mutta ilmaisua voisi treenata siistimmäksi.



Hilla teki paikkamakuuta sillä aikaa kuin tein jälkeä metsään. On se aikamoisen hieno kun osaa pysyä nätisti paikallaan omistajan kadotessa metsään noin 10 minuutiksi ilman tietoa aikooko hän palata koskaan.

Toko ja rally-toko
Tinjan kanssa kyllästyttiin hinkkaamaan avoimen luokan liikkeitä, koska Tinja osaa ne, joten turha niitä on lisää treenata. Eikä Tinjan kanssa ole muutenkaan suurta tokoinnostusta. Tinjan kanssa keskitytäänkin vähän aikaa lähinnä rally-tokoiluun. Kaivoinkin kylttiselosteet esiin eilen ja käytiin suunnilleen kaikki avoimen luokan kyltit läpi. Kaikki muu näyttäisi onnistuvan, mutta kyltti numero 44 (koira jää istumaan ohjaajan kääntyessä oikealle ja ottaessa askeleen eteenpäin), jossa Tinja lähtee tarjoamaan uutta perusasentoa. Eteen-käskyä pitää myös hioa vielä lisää, sillä Tinja tulee välillä vinoon. On Tinja ihan vähän tehnyt tokoakin: se harjoitteli vähän tunnaria tänään. Selvästi on tunnari huonossa muistissa kun ei olla pitkään aikaan treenattu, mutta Tinja löysi kuitenkin oikeat kapulat.


Hilla on toisen EVL1:n kunniaksi palannut harjoittelemaan alkeita. Kyllä, minun EVL-koira harjoittelee alkeita. :D Tarkoituksena on hioa nyt liikkeitä täydelliseksi eli toisin sanoen pilata ne lopullisesti. Alkeiden harjoittelu on sisältänyt lähinnä seuraamisen imuttamista, suoraa luoksetuloa ja tasamaanoutoa. Luoksetuloissa on keskitytty siihen, että Hilla tulisi laukalla loppuun saakka ja siirtyisi nopeasti perusasentoon. Tätä varten minulla on ollut lelu valmiina edessäni. Noudoissa taas ollaan keskitytty suoriin perusasentoihin ja ettei irti-käskyä ennakoida (eli kapulaa ei luovuteta löysästi).

Seuraamisen kanssa voisin ruveta repimään jo hiuksiani päästäni. Tiedän, että Hillalla on jossain tuolla syvällä hieno seuraaminen. Se on välillä tehnyt kokeissakin kivaa seuraamista. Nyt kun sen takapään käyttö on parantunut, niin suunnilleen kaikki muu kusee. Imuttamalla ollaan saatu Hillalle parempaa ilmettä, mutta silti välillä Hilla taantuu välillä vaan möllöttelemään perässä. Ja se kyttää taas tötsiä… Tänään tein ruudun loppuseuraamista, mutta ruudun sijaan lähetin Hillaa esteelle. Palkkasin vain seuraamiseen tulot ja saatiin sillä hieman paremmaksi virettä.

Eilen Hillalla oli sellainen treeni kotona, että ihmettelin mitä me oikein treenattaisiin kun kaikki tuntuu menevän todella hyvin. Jopa seuraaminen oli hyvää. Ohjattua ollaan otettu kokonaisena liikkeenä pari kertaa ja lähinnä noudettu vasenta, kun se on ollut vaikea Hillalle. Nyt kuitenkin vasenkin näyttäisi olevan todella varma eikä Hilla ole tehnyt ohjatussa virhettä (paitsi pureskelee välillä kapulaa, kun vire nousee liian ylös ja saatiin yksi vino perusasentokin). Tänään kokeiltiin ruutua kokonaisena liikkeenä, kun ruutu oli sijoitettu ryhmätreeneissä aika vaikeaan paikkaan niin ettei sitä kunnolla erottanut. Hilla ei mennut ekalla käskyllä ruudun sisälle, vaan jäi vasempaan laitaan. Olisi kyllä pitänyt viritelläkin vähän huolellisemmin ennen merkille lähettämistä ja varmistaa, että Hilla oli oikeasti pongannut ruudun jo etukäteen.

Yksi tämän hetken suurprojekteista on opettaa Hillalle kympin paikallaan olot eli nyt Hillalta on ruvettu vaatimaan ”kontaktin pitoa” paikkamakuun ajan. Selvästi tosi vaikea asia Hillalle, kun tätä ei olla ennen vaadittu ja useasti joutuu huomauttamaan katsekontaktista. Mutta toisaalta korjaa todella hyvin käskystä häiriössäkin. Hillakin on vähän muistuttanut mieleen rally-tokoa, kun sitä ei olla tehty pitkiiiin aikoihin. Lähinnä siis eteen- ja kierrä-käskyä. Pitää muistaa treenata liikkeitä vielä hihnassa ennen rally-tokokisoissa, sillä villi ja vapaa bortsuni ei taida olla juuri koskaan treenannut hihnassa seuraamista. Noh, ehkä muutaman kerran ennen alokasluokan koetta.