perjantai 13. heinäkuuta 2012

Kaukana sujuvasta liitelystä


Kaupunkikoirat maalaismaisemissa
Hillan tuhlailevaa elämää
Hilla se ei halua olla päivääkään ettei sillä olisi jotain pientä kremppaa jossain. Yksi maitohammas on edelleen poistamatta (kuun lopussa pitää katsoa mikä sen tilanne on) ja torstaina havaitsin sillä olevan kaulassaan halkaisijaltaan noin kolmen sentin kokoinen tulehtunut ihopaise leuan alla, joka vaikutti epäilyttävästi hot spotilta. Seuraavana aamuna se oli kyllä pienentynyt selvästi ja punoituskin laskenut, joten en viitsinyt edes desinfiointiaineella ruveta läträilemään. Antaa parantua itsestään.

Valmistuinhan minä tällä viikolla jopa eläinlääketieteen kandiksikin. Puoli välissä matkaa siihen, että olen valmis eläinlääkäri. Yritä Hilla jaksaa siihen asti!

Agility
Eilen agilitytreenit ja minun ohjaamiseni on aika surkuhuaisaa räpellystä. Hilla on totta kai luonnonlahjakkuus. Tehtiin ensin keinua, jossa Hilla kulki itse keinun minun ohjatessa vieressä ja kaverin pitäessä keinua ylhäällä. Hillaa ei pelota laisinkaan. Itse asiassa se keksi, että namin saa alustalta pois nopeammin, kun hyppää alas jo ennen kuin keinu kerkiää ihan maahan asti. Ei haittaa vaikka joku seisoikin edessä. Tai sitten sitä laskettiin vain liian hitaasti Hillan mielestä.


Seuraavaksi A-estettä. Hilla juoksi hihnassa oikein hienosti (ja ilman hihnaa, mutta pitäisi kuulemma pitää hihna vielä kiinni. Eihän minun pikku luonnonlahjakkuus mitään hihnaa tarvitse. [huom. sarkasmia] Paitsi puomilla, kun ohjaajaa pelottaa enemmän kuin koiraa, ja kun ohjaan minne sattuu). Kerran puomi läpi ja pari kertaa lähes 180 asteen kulmaan taitettu putki huonosti ohjaten. Lisäksi muutaman kerran kepit läpi ohjureilla.

Meidän olisi pitänyt harjoitella myös valssikuviota, mutta olin onnistunut väsyttämään Hillan liiallisella treenaamisella. En osaa lopettaa ajoissa edes tokossa. Varsinkin Tinjan kanssa treenipituudet venyy välillä aiottua pitemmäksi. Silti mulla on aina innolla työskenteleviä koiria. On ne paimenkoirat ihmeellisiä. Onneksi sentään tokossa 75% ajasta Hillan kanssa leikitään eikä tehdä mitään järkevää.

Videotodisteita, joissa näkyy miten ohjaus tökkii. Ja koiraparka joutuu vielä odottelemaan palkkaakin ties miten kauan...

 

 
Mitä siis opimme tästä kerrasta? Ohjaaja muistaa pitää treenikerrat lyhyinä, suunnitella kunnolla mitä tekee ja pitää paljon taukoja. Hillalla ei ole mikään kiire oppia, eikä sen kanssa tarvitse yrittää liikoja. Ohjaaja opettaa myös koiransa seuraamaan ”väärältä” puolelta, jotta koira ei hakeutuisi aina vasemmalle puolelle.

Tänään tehtiin kotona itsenäisesti valssi-ohjauskuviota. Siis minä tein ja Hilla toimi koekaniinina. Olin tehnyt hienon radan ruutumerkeistä, joita Hillan piti kierrellä. Meni se pari kertaa kokonaan. (Epäonnistumisia ei laskettu.)

Toko ja Rallytoko
Tinja on tuntunut edistyvän ihan hirveästi viime aikoina. Juoksujen takia sen kanssa on treenattu vain kotona. Tinjalle on tehty joka päivä suunnilleen samaa: kerran tai pari tunnarinouto, hetki naksuttelua kapuloille, avoimen hyppy, avoimen luoksetulo ja ruutu.

Tunnarissa Tinja löytää oman kapulansa erinomaisesti ja väärien kapuloiden lääppiminenkin on jäänyt jo vähemmälle. Enää ei ole myös väliä miten päin kapulat ovat toisiinsa nähden. Puukapulakin alkaa nousta aika hyvin ja olen pari kertaa heittänyt sen parin metrin päähän, josta Tinja on saanut sen noutaa ilman käskytystä omaan tahtiinsa. Myös metallikapula nousee jo aika hyvin lattiasta, mutta en ole vielä metallilla pyytänyt tuomaan sivulle.

Ruutuja ollaan tehty namialustalla, joka on toiminut hyvin, kunhan ei aloiteta liian etäältä. Avoimen luoksetulo toimii uudella heittokäsimerkillä oikein hyvin ja avoimen hyppykin sujuu erinomaisesti. Toisin Tinjalla pitää odottaa istu-käskyssä siihen asti, että se kerkiää pysähtyä. Muuten sille tarvitsee antaa tuplakäskyn. Tinja on myös harjoitellut avoimen paikkamakuuta ja olen ollut piilossa jo parin minuutin ajan onnistuneesti. Toisin tämä aika häiriöttömässä ympäristössä.

Sunnuntaina käytiin kaikki avoimen luokan rallytokoliikkeet läpi eikä sieltä löytynyt mitään sellaista mitä Tinja ei jo osaisi. Tinja teki jopa heti ensi yrittämällä perusasennosta seisomaan siirtymisen ja kesti hyvin sen, että kiersin Tinjan ympäri. Luulin, että tätä jouduttaisiin harjoittelemaan enemmän. Pitää vielä muutama liike tarkistaa miten ne suoritetaan, sillä ohjeistuksessa muutama oli hieman tulkinnanvarainen. Tinjan kanssa voitaisiinkin ruveta harjoittelemaan jo voittaja-luokan liikkeitä ja Hillallekin pikku hiljaa ruveta opettamaan alokas-luokan liikkeet.

Hillakin on ollut oikein kiva tokoillessa. Sille on löydetty uusi toimiva lelu; tennispallo. Tennispallon se jopa tuo aina takaisin käteen uudestaan heitettäväksi. Narupallojen kanssa se juoksee karkuun, enkä saa enää käyttää edes irti-käskyä.

Hilla oli keskiviikkona ryhmässä treenaamassa. Hilla saavutti taas yhden etapin koulutuksessa, kun pitää jo ruveta miettimään mitä lähdetään harjoittelemaan seuraavaksi. Vielähän sillä ei kyllä ole yhtään valmista alokas-luokan liikettä koossa. Liikkeestä maahanmenokin alkaa sujua ja Hilla pysyi hienosti ryhmäpaikkamakuussa (vieläpä keskellä!), vaikkakin kyllästyneenä vaihteleekin aika usein painoa lonkalta toiselle.

Hillalle noutoharjoituksia on jatkettu siten, että nyt koulutan sitä samalla tavalla kuin aikoinaan Tinjalle opetin noudon. Hilla saa nostella kapulaa maasta eikä kädestä ja se tuntuukin erinomaisesti jo tajunneen idean ja keskittyvän paremmin. Vaihdoin vielä kapulan 400 gramman kapulaan, jotta Hilla ei pääse sitä heittelemään samalla tavalla kuin pienempiä kapuloita.

Näyttelytreenit
Keskiviikkona lyhyet näyttelytreenit Hillalle. Hilla juoksi oikein kauniisti. Pomppi vain hetken huomatessaan treeniliivissäni roikkuvan namipussin, mutta palautui nopeasti. Ryhmässä juostessa yritti vetää edellä kulkevan perään, mutta namia näytäessä malttoi keskittyä. Antoi kiltisti katsoa hampaat ja mittauskeppi oli Hillasta kiva lelu. Seisoa se ei hirveästi olisi jaksanut, kun Hillan mielestä se on kamalan tylsää.

Hillalta taitaa jäädä ensimmäiset viralliset näyttelyt sitten, kun se pystyy osallistumaan avoimeen luokkaan. Näyttelytys on liian kallista, jotta sinne viitsii mennä pelkän H:n takia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti