Juuri kun luulin Hillan parantuneen, niin se aloitti ontumisen
vieläkin pahempana. Ilmeisesti kipulääke sumensi sekä minun että Hillan
käsityksen vamman vakavuudesta. Hilla jatkaakin nyt kipulääkitystä ainakin
sunnuntaihin asti sekä lisäksi on täysin levossa. Hilla on kylläkin täysin eri
mieltä lepo-osuudesta. Huomenna saatan viedä Hillan tekemään jälkeä, jotta
sillä olisi edes jotain tekemistä, mutta pitää vielä katsoa missä kunnossa se
on.
Saimme kuin saimmekin paikan itseohjautuvasta tokoryhmästä,
ja nyt käydään tokoilemassa ainakin kaksi kertaa viikossa. Siis pyritään
malttamaan mielemme, ja käydään vain kaksi kertaa viikossa, sillä bensa ei ole
kovinkaan halpaa. Tinja olikin ensimmäistä kertaa tokotreeneissä, Hilla
puolestaan pysytteli visusti kotona.
Tinja oli aivan mahtavassa vireessä tänään. Alkuun se kävi
kierroksilla paikkamakuun ja luoksepäästävyyden aikaan. Ensin Tinja meinasi
lähteä perään paikkamakuusta ja sitten Tinja haukkui paikkamakuun aikana. Tinja
ei edes haukkunut millekään erityisesti. Sillä oli vaan vire turhan korkealla,
ja haukkui ylimääräistä energiaansa. Seuraamiset, liikkeestä seisomiset ja
maahanmenot, hyppy ja nouto sujuivat kuitenkin kuin vettä vaan. Katsekontakti
pysyi koko ajan, käännökset olivat aika tiiviitä ja Tinja totteli nopeasti. Hyvä
vire säilyi myös koko tunnin ajan. Enää ei tarvitsekaan alokas-luokan
liikkeistä huolehtia muista kuin luoksepäästävyydestä ja paikkamakuusta.
Eilen Tinja teki paikkamakuita, liikkeestä seisomista ja alokas
luokan hyppyä. Tinja karkasi silloinkin paikkamakuusta, mutta se oli täysin oma
vika, sillä pysyin liian pitkään piilossa ja Tinja tuli tarkastamaan minne jäin.
Tinja olisi varmasti pysynyt, jos olisin tehnyt lyhyemmän paikkamakuupätkän,
sillä Tinja ei ole tottunut vielä siihen, että menen piiloon. Liikkeestä
seisomiseen käytettiin takapalkkaa, jotta saataisiin pysähdykset nopeammiksi.
Tinja pysähtyikin nopeasti, mutta meni todella pahasti vinoon, kun kääntyi
nameja päin. Olen tehnyt hirveästi töitä, että olen saanut Tinjan suoraan sekä
seisomisissa että maahanmenoissa, joten en varmaan uskalla hirveästi
takapalkkaa käyttää. Pitää varmaan käsimerkin avulla saada pysähtymistä
nopeammaksi.
Hilla puolestaan teki eilen myös yhden paikkamakuun, toisin
ihan lyhyen ja olin vain noin 10 metrin päässä. Lisäksi luoksetulon suunnilleen
kisamatkalta, seuraamista ja seisomisia. Käsimerkkiäkään ei juuri enää tarvitse
seisomiseen. Hilla oli hyvässä vireessä ja teki erittäin innokkaasti töitä. Se
on edistynyt aivan valtavasti ja taitaa olla kisavalmis hieman ennen vuoden
ikää. Hilla harjoitteli myös hieman hypyn alkeita, toisin maahan kaivetulla
esteellä, joten paljoa hypättävää ei ollut. Tänään Hilla teki vain
pissatuslenkin aikana lyhyitä seuraamispätkiä ja muutaman maahanmenon. Ei ollut
mitään ongelmaa, vaikka muuta palkkaa ei saanutkaan kuin rapsutuksia.
Pitäis ehkä jättää kommentoimatta ihan siks, etten mistään mitään tiedä. Siis mitä jalkaa Hilla edes ontuu tai että tiedätkö mistä se ontuminen johtuu. Mutta kommentoinpa kuitenkin. Eikös Hilla ole Spiikun pentu? Kuulin Spiikun isän periyttäneen paljon mm. OCD:tä ja epiä. Eli jos ette vielä ole kuvauttaneet olkia niin kannattaa kuvauttaa. Siis jos se ylipäätään ontuu etujalkaa eikä taka..
VastaaPoistaKiitos tiedosta. En tiennyt Spiikusta tuota. Hilla on todellakin Spiikun jälkeläinen. Hilla kuitenkin onttuu takajalkaansa, sillä se jäi hevosen alle. Siltä on kuitenkin kuvattu selkä, lonkat ja takajalka, joista ei löytynyt murtumia eikä jännevammoja. Kyseessä on "vain" jonkin asteinen ruhjevamma.
Poista