maanantai 25. joulukuuta 2017

Oili Huotarin tokokoulutus

Noin viikko sitten olin kuuntelemassa Oili Huotarin tokokoulutusta Varkaudessa. Koulutus alkoi noin tunnin mittaiselta luennolla ja sitten oli yksittäisten koirien koulutusta.

Luennolta parhaiten mieltä Oilin luettelemat pari syytä miksi ei kehitytä: Pelätään niin paljon virheiden tekemistä, että ei uskalleta tehdä mitään. Odotetaan, että koiran pystyisi pennusta lähtien kouluttamaan täysin virheettömästi ja virheen sattuessa koira on täysin pilalla. Toisena syynä sitten se, että käydään koulutuksissa, mutta ei tehdä itse lainkaan aktiivista ajatusprosessia välissä ja yritetä ratkasta ongelmia itse. Taitavempia kouluttajia ei ole välttämättä ne, jotka käyvät paljon (eri) koulutuksissa, vaan paljon yksin treenaajissakin on todella paljon taitavia kouluttajia (miettivät itsekin ratkaisuja ongelmatilanteisiin). Oili kritisoi myös hieman teorian kautta opettamista; ohjaajat jäävät ongelmatilanteissa miettimään liian pitäksi aikaa koulutusteorian kautta ratkaisua ja hetki meni jo ohi. Koiran koulutuksessa kuitenkin pitäisi aina kyetä elämään hetkessä.

Motivaation rakentamista Oilikin painotti tosi paljon luennollaan. Hetkeen ei olekaan ollut kouluttajaa, joka ei olisi tätä painottanut. Motivaatiolla tarkoitetaan motivaatiota ohjaajaa kohtaan. Sosiaalinen palkka myös tärkeä ja sitä lähdetään rakentamaan pienillä jutuilla ihan pennusta saakka. Sosiaallinen palkka ei kuitenkaan saa tarkoittaa koiralla palkan (lelun) odotusta ja haluamista. Suhde rakennetaan kotona ja vasta kun motivaatio on kunnossa, niin voidaan aloittaa pennun tokon treenaaminen kentällä/hallissa.

Koulutuksessa oli mukana kaksi viisi ja seitsemän kuukauden ikäiset kultaisennoutajan ja bordercollien pentu. Vaikka luennolla Oili olikin korostanut motivaation rakentamisen tärkeyttä mm. leikkimällä, niin nämä pennut tekivät omilla vuoroillaan huomattavasti enemmän eri juttuja vähemmällä palkalla mitä Liekki, kohta 11 kuukautta vanha. Pennut tekivät mm. varsin pitkiä seuraamispätkiä imuttamalla. Tämä ehkä vähän jäi ihmetyttämään, mutta molemmat pennut tekivät kuitenkin innokaasti.

Oili korosti luennolla myös, että pentujen osalta pitäisi malttaa odottaa rauhassa ja katsoa miten ne kehittyvät, että ei pentuvaiheessa vaan lietso vanhingossa liikaa kiihkeyttä. Pennulle opetettavia perusasioita ovat nouto, perusasento, jäävät (kaikki asennot) sekä seuraaminen. Näitä kaikkia täytyy vahvistaa koko ajan, myös aikuisena, kuitenkin rinnalla tehdään koko ajan jotain kivaa kuten juoksuliikkeitä.

Oili itse ei sallisi lainkaan haistelua treenikentällä eikä myöskään koiran sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Vieraiden ihmisten tulisi olla treenikentällä ilmaa. Varsinkin luonnostaan hyvin sosiaallisten koirien kanssa tässä tulisi olla hyvin tarkka. Oili suositteli myös vahvasti opettamaan jonkin rauhoittumiskäskyn väliajoille. Itse hän opettaa tämän koirille kotona, silloin kun ne ovat muutenkin rauhallisessa mielentilassa eikä palkkaa tästä millään namilla tai lelulla, jotta tähän “liikkeeseen” ei muodostuisi mitään palkan odotusta. Odottelukäsky on rennompi kuin tokon maahankäsky, mutta silloinkin on pysyttävä paikallaan eikä saa haistella.

Yksittäisten koirien koulutuksesta kokosin vaan itselleni lähinnä uusia kaluja työpakkiin tai joitain vahvistuksia omiin ajatuksiin enkä viitsinyt kirjoittaa ylös ihan kaikkea informaatiota ylös, koska monet näistä oli sellaisia, jotka on jo itselläni tiedossa. Muutamaa asiaa on jo keritty omien koirien kanssa kokeillakin.

  • Maahanmenossa opettaa koira katsomaan eteenpäin? Tätä mietittiin sellaiselle koiralle, joka halusi pitää tiukasti kontaktia ohjaajaansa ja siksi helposti jätti ainakin toisen kyynärpäänsä ilmaan maahanmenossa. Itse mietin lähinnä Hillalle kaukoihin, koska kiertyy sivulla maahanmenoissa sen verran paljon, että ensimmäinen kaukoasento on hieman hankala.
  • Eri käskyt kaukoihin / muihin maahanmenoihin.
  • Ruudun opetuksen vaiheet: 1. juokseminen ruutuun, 2. oikean paikan haku ja 3. pysyminen ruudussa.
  • Itsekin oi heittää namin häiriöksi luoksetulossa. Yhdelle koiralle tehtiin aika samoja häiriöharjoituksia kuin Tinjalle Mariannen kevään koulutuksessa.
  • Tunnarin opetuksen aloitus: yksi oma piilossa ruutunauhan tms. alla ja vääriä lisätään pikkuhiljaa hieman kauemmaksi ja sitten siirretään kasoja lähemmäksi toisiaan.
  • Koira ei saa olla liikaa namin perään kaukoissa eli koiran pitää osata luopuminen.
  • Tiukan kierron opettaminen namialustalla/lelulla niin, että palkka on linjasta huomattavasti sivulla vastakkaisella puolella mistä koira tulee kierrosta. Mennessään koiran tulee ensin ohittaa palkka. Tiukkaa kiertoa voidaan treenata myös käskyttämällä koira kiertämään useasti sama kartio ympäri eli koira ei tule tässä missään vaiheessa ohjaajan tykö. Hyviä kiertoa on myös saatu sillä, että koiralla on ollut nami aina kartion takana. Kisatilanteissa tällöin koira tsekkaa nopeasti onko kartion takana palkka, jos ei, niin palaa saman tien ohjaajansa luokse.
  • Kaukoihin parempaa kuuntelua tekemällä ilman käsimerkkejä / selkä koiraan päin. Koiran voi myös yllättää antamalla yllättäen käsky, kun on kävelemässä koirasta poispäin. Kaukoihin lisää vaikeutta, kun ohjaajan takana on häiriöihminen käskyttämässä koiraa.
  • Perusasentoon siirtymisessä opettaa koira pyörähtämään käden alla perusasentoon, jotta koira ei alkaisi ennakoimaan perusasentoa ja lähde kääntymään liian aikaisin / peruuttamaan perusasentopaikalle.

Tiukan kierron opettaminen (yksi vaihtoehto). Punainen kartio, nuoli on koiran juoksulinja ja musta palkki on palkka.

Vaikka kuunteluoppilapaikkojen arvostus tuntuu olevan aika voimakkaassa laskussa eikä ihmiset ole enää valmiita menemään koulutuksiin pelkästään kuuntelemaan, niin sain itse ihan paljon irti koulutuksesta, vaikka omat koirat eivät olleetkaan koulutuspaikoilla. Toisin keväällä olisi suunnitelmissa ottaa yksäri Oililta jossain vaiheessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti