lauantai 1. huhtikuuta 2017

Uuden yhteisen seikkailun alku


Tänään kotiutui uusi perheenjäsen. Pieni mustavalkoinen shetlanninlammaskoiranarttu Liekki (Marmotina Yes Please). Liekki on minulla sijoituksessa, joten jos kaikki menee hyvin, jossain vaiheessa tulee pikku-Liekkejä. Liekin taustalla on erittäin menestyneitä agilitykoiria eli Liekki on ns. “harrastuslinjaa” jos näin shelttien kohdalla pystyy sanomaan. Liekistä olisi kuitenkin tarkoitus rakentaa kuitenkin ensisijaisesti tokokoira, ainakin vähintään saada valioksi ja mielellään SM/karsintakisatasolle. Olen jo toisin henkisesti varautunut siihen, että Liekki kerkiää tehdä vielä monesti tinjat ja olen varsin skeptinen sen suhteen, että sheltti saa ihan tasa-arvoista arvostelua tuomareilta bortsujen rinnalla.

Liekistä odotetaan kasvavan minikokoinen. 9-viikon iässä se on aika tasan tarkkaan kissanpennun kokoinen. Puolen päivän tutustumisen perusteella Liekki on aika harkitsevainen ja ainakin toistaiseksi hiljainen. Leikkiessään se toisin tykkää hurjasti murista ja tapporavistaa lelua ja sillä on varsin selkeitä taipumuksia lelun omimiseen. Liekillä ei myöskään riitä vielä hirveän pitkäksi aikaa leikkimään yhdellä lelulla vaan Liekki vaihtaa nopeasti lelusta toiseen. Liekki syö myös ihan hyvin. Liekki on myös tosi reipas ja jo nyt ei uskalla pitää irti ulkona, koska yrittää heti omilla seikkailuilleen. On siis varsin itsenäinen. Nyt “mummolassa” ollessa arastelee hieman sisällä, kun on niin paljon vieraita ja äänekkäitä koiria. Yllättäen Tinja jo yritti leikittää pentua, mutta Liekki ei ihan vielä lämmennyt. Hilla taas vaatii enemmän aikaa sulatteluun ja on tällä hetkellä aika välinpitämätön kunhan pentu ei tule lähelle. Autossa Liekki matkusti tosi hyvin kevythäkissä ja lähinnä nukkui koko matkan.


Mutta miksi sheltti, kun yleensä tämä harrastuspolun kuuluisi mennä niin, että sitten kun halutaan oikeasti harrastaa, niin otetaan bordercollie tai vastaava? Etsin melkein pari vuotta sopivaa bordercolliepentuetta, mutta yksikään ei oikein tuntunut sopivalta. Vain yhteen kasvattajaan olin yhteydessä ja sieltä en onneksi pentua saanut. Liekin pentueilmoitus tuli sattumalta vastaan kaverin seinällä ja päivän harkinnan jälkeen laitoin kyselyä. Silloin en ollut edes nähnyt emää. Emän nähtyäni vakuutuin siitä, että tässä on sen tyyppinen koira mitä etsinkin. Ja sheltti on rotuna ihan yhtä rakas kuin bordercolliekin (sekä täysin yhtä hyvä harrastusominaisuuksiltaan!). Kyllä se toinen bordercollie tulee joskus, mutta ehkä jonkin koiran pitää jäädä täyseläkkeelle sitä ennen. Liekki saa siihen saakka täyttää "bordercollien virkaa". :D

1 kommentti:

  1. Paljon onnea teidän yhteiselle (harrastus)taipaleelle! On hienoa, että joku ottaa tokokoiraksi sheltin, sillä shelteissä on paljon hyviä ominaisuuksia tokoa ajatellen :)

    VastaaPoista