keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Jyväskylässä


Viikonloppu vietettiin Jyväskylässä. Mentiin jo perjantai-iltana Jyväskylään. Perjantaina osallistuin ex tempore Jari Kantoluodon pitämälle Yhteistyö tottelevaisuuskoulutuksessa –luennolle. Luento oli siinä mielessä varsin mielenkiintoinen, että Jarilla oli erittäin samanlaiset ajatukset tottelevaisuuskoulutuksessa kuin itsellänikin.

Jarin kantava ajatus tottelevaisuuskoulutukselle tuntui olevan se, että koulutus perustuisi koiran ja ohjaajan väliselle yhteistyölle. Koira tekisi töitä koska ohjaajan kanssa tekeminen ja työ itsessään olisi niin palkitsevaa eikä siksi, että siitä saa nami- tai lelupalkan. Palkalle työskentelevä koira ei ole vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Koira olisi heti valmis työskentelyyn eikä esim. ennen koesuoritusta eikä tarvitsisi erityisiä virittelyjä. Yksi mielenkiintoinen asia oli, että Jari aloittaa jokaisen treenit tarkistamalla, että koira itse aktivoituu ohjaajan eteen (ei sivulle niin kuin useimmilla on ajatuksena). Jarin mielestä edessä koiran on helpompi ottaa kontakti ohjaajaan.

Jari opettaa mielentilan ensin eikä viettiä oteta heti välttämättä mukaan. Viettieellä kouluttaessa tulee helposti runsaasti konfliktitilanteita vastaan eivätkä koirat halua olla tällaisessa tunnetilassa, joka johtaa aktiivisuuden vähenemiseen. Vietti ≠ hyväolo. Koirat oppivat parhaiten haasteita ratkaisemalla ja uuden oppiminen tuottaa koiralle mielihyvää.

Tämä aivan lyhkäisesti luennon sisällöstä. Oikeasti luennolla käytiin enemmänkin asiaa läpi, mm. koiran mielentilan tulkinnasta ja aktivoimismenetelmistä, mutta tuossa nyt ydinkohdat, jotka ovat itselleni ne tärkeimmät ja omankin koulutuksen punaiset langat. Harmi kun tokokoulutuksissa näistä harvemmin mitään puhutaan vaan koulutus on aika tekniikka edellä –kouluttamista. Kuitenkin nämä on ne asiat, johon koko koiran pitkälle perustuu. Minun pitäisi varmaan vaihtaa pk-puolelle, kun arvomaailma näköjään kohtaa siellä paremmin.


Lauantaina Hilla osallistui rally-tokon valmennusrenkaan näyttökokeeseen ihan vaan uteliaisuudesta. Tinjallahan olisi SM-tulosten perusteella ollut oikeus osallistua valmennusrenkaaseen suoraan, mutta Tinja on sen verran nolo koira, että ei sitä hirveän usein kehtaa esitellä kodin ulkopuolella. Paljastuisi vielä, että Tinja ei osaa oikeasti mitään. :D

Näyttökokeessa oli kaksi ratasuoritusta ja ryhmä- sekä yksilöhaastattelu. Hilla teki molemmat radat varsin kivasti. Molemmilla radoilla oli aloituksissa hieman ”vaisu”, kun minua itseäni jännitti aika kovasti ja Hilla vähän ihmetteli, että mitä ihmettä taas touhuan. Nosti kyllä radan edetessä virettä välillä vähän liiaksikin.

Ensimmäisellä radalla merkki, joka ihan kylttitelineen vieressä. Hilla vähän tuurilla valitsi oikean, koska oikeasti se ei osaa erotella kylttejä ja kartioita toisistaan. Toinen rata oli sitten meille haastavampi, koska esteet ja putket :D. Siellä oli myös kyltti, jota ei oltu koskaan ennen tehty tai tiedostettu, että sellainen on olemassa eli askel vasemmalle oikealla seuraten ilman, että välissä pysähdytään. Toisella radalla pieni sekoilu 270 asteen käännöksessä esteen edessä, koska Hilla tulkitsi seuraamiskäskyn toistamisen puolen vaihtamisen merkiksi. Videolla ei näy, mutta Hilla lähti etenemään sarjahypyn jälkeen putkelle päin. Oma moka, kun en antanut seuraamiskäskyä tarpeeksi ajoissa. Poispäin peruuttaminen sentään onnistui hienosti. SM-kisoista tästä liikkeistä jäi Hillan finaalipaikka kiinni.

Ensimmäinen rata:


Toinen rata:


Huomioitavaa:
- Pomppii oikean puolen seuruussa
- Osaisi peruuttaa paremminkin oikealla puolen
- Hitaita perusasentoja
- Spin liian laaja
- Voimakkaat vartaloavut, kun Hilla lähtee kuumetessa kiertymään eteen…
- Selän takana katseli maisemia, mur!


Maanantaina ja tiistaina käytiin hallilla treenaamassa tokoa. Tinjalle on nyt tehty tunnari treenien aluksi eikä se tunnu hirveästi edistyvän. Tiistaina Tinjan väärien kapuloiden määrää vähennettiin ja kuviosta tehtiin simppeli. Silti Tinja yritti lähteä nuuhkimaan lattiaa. Tällä kertaa huomautin asiasta ja Tinja palautti oikean hitaasti takaisin, mutta teki muut toistot siivosti, joten ehkä vaan pitää olla asiasta aika tiukka. Tinjaa on selkeästi häirinnyt kun vieressä treenataan agilityä ja kiihtyy siitä kovasti. Hilla puolestaan teki oikein hienon ja näyttävän tunnarin, joten viime viikkoinen taisi olla vaan hetkellinen mielenhäiriö. Ainoa asia, josta Hillan kohdalla voisi napista on, että Hilla kaartoi pikkasen palautuksessa ja puri hieman kapulaan kiinni.

Hillalle ei oikein toiminut kosketusalusta pysäytyksissä, sillä Hillalle on niin tiukkaan iskostunut se, että kun pysäytyskäsky tulee, niin siihen hetkeen pysähdytään eikä kosketusalusta todellakaan jää etutassujen alle. Tietysti, jos pysäytyksiin opettaisi uuden käskyn… Nyt toisin ruutua tehdessä olen havainnut, että Hilla ennakoi pysäytyksiä, vaikka ajatus on Hillan kanssa ollut, että pysähtyä ei saa ennen kuin tulee käsky. Sitä ei vaan ole vahvistettu vuosiin, kun Hillan ruudut ovat olleet niin varmat. Se ehkä osaltaan aiheuttaa hitautta pysäytyksissä, koska Hilla kuitenkin osaa esim. luoksareissa pysähtyä terävästi (toisin ongelma saattaa olla siinäkin, että Hilla ei vaan osaa kääntyä pysähdyksess kovin näyttävästi). Ruutua onkin tehty nyt juoksuttamalla Hillaa ruudun takana olevalle lelulle ja pari kertaa on kokeiltu pysäyttämistä matkalla mikä ei ole kovin helppoa silloin kun Hilla menee oikeasti täysiä. Hilla kun ottaa noin pari laukka-askelta ruudun matkalle, kun sillä on vaan aivan jäätävän pituinen laukka-askel.

Kuin kaksi marjaa!

Hilla sai uuden possu-lelun kaverilta, joten sille tehtiin maanantaina eteenmenoja. Hilla eteni näissä ensimmäisillä toistoilla hieman hitaasti, mutta possu-lelu ei ehkä ole vielä olla tarpeeksi sisään ajettu. Hillalle pitäisi lähteä opettamaan parempaa fokusta suoraan eteen käskystä, mutta en vielä ole päättänyt miten lähden sitä opettamaan, koska en ainakaan halua sitä tehdä tarjoamisen kautta kun kontaktin pitoon on kiinnitetty niin paljon huomiota. Todennäköisesti lähden alkuun opettamaan sitä kohteen kautta. Tinja on täysin ihastunut seinään koskemisesta ja sillä on saatu paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa. Ehkä pitäisi toisin puuttua vähän lähetyksessä vinkumiseen ja haukahteluihin.

Tinjan osalta kiertohyppynoudossa olisi vielä paljon tehtävää, sillä vielä kapean estevälin läpi juokseminen oli haastavaa. Siivekkeiden merkitys oli kuitenkin vielä hyvin muistissa ja sitä vielä erikseen muistuteltiin ennen kuin tehtiin kiertoa esteiden takaa. Muuta sekalaista mitä koirien kanssa on tehty, niin vahvistettu seuraamista molemmille. Tinjalle paikkaa ja Hillalle perusasentojen nopeutta. Hilla on myös jumppaillut kaukoja ja kiinnitetty enemmän huomiota, että ne takajalat pysyisivät oikeasti paikallaan.

Hilla kävi tiistaina myös treenailemassa agilityä, kun tokokentälle ei päässyt heti. Hilla totesi, että olen ihan kökkö ohjaamaan ja paikkaili aika paljon tai teki omia ratkaisujaan. Että saa nähdä miten menee kisoissa sunnuntaina, kun kerrankin olen muistanut koiran ilmoittaa agilitykisoihin. Hilla meni kuitenkin ihan kivasti kapeissa esteväleissä eikä hirveän monesti erehtynyt väärille esteille. Kontaktit teki todella varmasti, varsinkin keinu oli hieno. Pujottelussa pakkovalssilla avokulmaan ohjaaminen oli Hillalle tosi haastava, mutta esteen toiselta puolen ohjattuna haki aloituksen hyvin.







2 kommenttia: